Agia Fotiní

1-IMG_3713

Kun etsit kadonnutta Kreetaa ja 60-lukua…

Agia Fotinín tai lyhennettynä Agia Fotián ranta ja hotelli ovat monen kokeneen Kreetan-kävijän huolellisesti varjelema salaisuus.  Todellinen helmi. Hotellissa on neljä huonetta, kaikki pieniä ja vaatimattomia. Oma suihku ja WC. Siniset parvekkeenovet, kivilattia, pieni kapea parveke meren yllä, rannaton Libyanmeri alapuolella. Huoneet ovat kahden hengen, yhteen mahtuu kolmas. Viiskymppiä yö kahdelta, hinnassa on jo aamiainen.

Päästäkseen Agia Fotiniin kannattaa nähdä vähän vaivaa. Se on huonon tien päässä, noin 50 km  Rethimnonista etelään aivan rannattoman Libyanmeren partaalla. Se  ei ole kylä.  Se on vanha satama. Enää se ei ole edes satama. Siellä on asfalttitien päässä kaksi taloa, toisessa on taverna ja hotelli, toisessa asuu sukulaispoika. Hänen talonsa takapihalla on pieni Agia Fotinin kappeli. Sitten on ranta. Ja meri. Taverna on hotelliasukkaiden olohuoneena. Muutamia kirjoja on hyllyssä, hyvää ja edullista ruokaa on  tarjolla riittämiin, tuoretta kalaa saadaan merestä. Tänne tullaan lepäämään. Stressin voi unohtaa. Isäntäväki suosittelee alkajaisiksi 3-4 yön rupeamaa, toisella kerralla uskaltaa olla stressittä jo kokonaisen viikon…

Agia Fotini tai tuttavallisemmin Agia Fotiá on pieni ranta Libyanmeren rannalla eteläisellä Kreetalla. Sinne on Rethymnonista runsaat 50 km.  Ensimmäiset kolmekymmentä hieman ohi Spilin kylän menevät nopeasti. Sitten siirrytään pienille yhä kapeneville teille, vauhti putoaa, risteyksiä on monia ja karttaa on hyvä tutkia moneen kertaan. Siderontasvuoren huipulla olevat tuulimyllyt toimivat oivana paikallaan pysyvänä vertailukohtana. Tie kiertää lännen kautta pohjoisesta niiden eteläpuolelle.  Vuori on vihreää kiveä, siinä on paikallisten mukaan runsaasti kuparia ja rikkiä.  Kun olet päässyt Keramesin kylään, voit jo huokaista, oikealla tiellä olet ja enää on lyhyt matka!  Alas, alas kohti merta, joka sinisenä houkuttaa. Ylhäältä näkee merellä Gavdosin ja Gavdopulan saaret horisontissa, lähempänä näkyvät kaksi Paksimadisaarta.  Joka toisesta mutkasta näkee itäänpäin aina Agios Pavlosin nimelle ja väliin senkin taakse ihan Mattalan rannikolle. Triopetran kolme kiveä meressä  iskostuvat jo verkkokalvolle. Lännempänä korkealta  näkyy ensin ihan Prevelin lahdelle asti, mutta mitä alemmas mennään sitä lyhyemmäksi näkökenttä länteen supistuu.

Alhaalla tie päättyy äkisiti. Kannattaa kääntää auto heti tullessa jos vain jotenkin mahtuu ja parkkeerata se tien sivuun. Ensin alhaalla näkyy sementtinen satamalaituri, sitten tummia järkäleitä meressä, sitten ranta ja rannan toisessa päässä hotelli pienellä tasanteella järkäleiden suojassa. Ranta on pieni, mutta kaunis.

Täällä on joskus ollut Kleandroun satama. Keramesin ja muiden yläkylien asukkaat keräsivät kesällä johanneksenleipäpuun, harupian,  palot. Täällä selvityäkseen oli  käytettävä kaikki mitä maa kasvattaa. Oliivit näyttävät kärsiviltä, mutta johanneksenleipäpuut viihtyvät. Palot pakattiin säkkeihin ja kuormattiin aasien selkään ja tuotiin alas satamaan, jossa oli varasto. Kun laiva tuli,  laitettiin paikalleen puiset sillat, joita pitkin tavara kuljettiin olkapäillä laivaan.  Laivat purjehtivat manner-Kreikkaan ja jopa Italiaan asti.  Kun asfaltti tuli, lastattiin säkit autoihin ja noustiin vuorta ylös toiselle puolelle.

Nykyisten omistajien vanhemmat perustivat satamaan pienen kahvilan joskus 60-luvulla tarjoten rakia, kahvia ja vissinádaa, paikallista kirsikkamehua.  Turistit ja kreikkalaiset löysivät hiljaisen rannan ja niin omistajat alkoivat aamuisin lastata aasinsa selkään Keramesissa Evgenian kotonaan valmistamia ruokia ja muita tarpeita ja laskeutuivat työpaikalleen rantakahvilaan.  Juomat jäähdytettiin pienessä purossa tai meressä, jossa ei ole virtauksia.  Juomavesi otettiin purosta. Tänäänkin siellä vallitsee sama yksinkertaisuus. merestä saadaan kalaa, serkkupoika kalastaa, puutarhasta otetaan salaattitarpeita, muut ostetaan läheltä. Juomatukku kärrää kottikärryillä tavernaan oluet,  retsinat ja virvokkeet. Tulenpalavat pelargoniat reunustavat kallionkylkeä, tavernan varjossa jokunen hollantilainen ja ranskalainen turisti lukee kirjaansa, rannan lepotuoleissa on muutama lisää.  Vicki ja Stavros haluavat pitää paikan sellaisena kuin se on ollut. –Emme me saa laajentaa, tuossa takana rinteessä on jotain vanhaa, arkeologit ovat sen rauhoittaneet. Näiltä rinteiltä löytyy kun maata hiukan kaapii, vanhaa keramiikkaa. Siitä tuo yläkyläkin on nimensä saanut.  Jossain täällä on sijainnut muinainen kylä.  Kun tuonne poluille lähtee, voi huomata kaikkialla asumisen jälkiä varsinkin jos omaa koulutetun silmän, sanoo Vicki, australiankreikkalainen, joka toimii talvisin englannin maikkana Rethymnonissa. – Keväisin ja syksyisin meillä käy vaeltajia. Tulevat Prevelistä tänne, ei siihen mene kuin puolitoista tuntia, jotkut yöpyvät. Tästä voi jatkaa Agios Pavlosiin rantaa pitkin. Sitten täällä voi snorklata, siihen meri on oikein sopiva.

Olemme juuri saaneet kokea snorklaamisen riemuja, rantahiekalla vieressämme loikoillut mies oli juuri tuonut elävän käsin pyytämänsä pienen kahdeksanlonkeroisen nähtäväksemme. –  Jotkut sukeltelevat tuolla kivien takana, sanoo Vicki, sielläkin meressä on vanhan rakennelman pohjaa. Ennenaikaan täällä on siis asuttu alhaalla, mutta merirosvojen pelossa siirryttiin  ylemmäs ja alhaalla oli vain varastot.

Minulla oli matkaseurana 4-vuotias, jolle tekemistä riitti. Rannan järkäleiden välistä löytyi Tuutikki-luola, jonka läpi uimme, perustimme muumileirin pienelle järkäleiden välissä olleelle rantakaistaleelle, puron patoaminen vei paljon aikaa, samoin rantaämpärin uittaminen purossa. Kotimatkan nuorimies nukkui, olihan vatsassa kalmaria ja tsatsikia ja kukuvaijaa. Täydellinen päivä! Ja meri oli rasvatyyni horisonttiin asti. –Tällaista täällä on, huokaa Stavros, aina sesongin alussa ja lopussa. Keskikesällä puhaltaa meltemi, mutta se on vasta elokuussa kovimmillaan. Perheen koira Roosa, itse lempeys, vahtii tavernaan pääsyä maaten kahdella tuolilla…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

fifteen − 11 =

Viimeisimmät artikkelit
Vietä päivä Vamosissa
Vietä päivä Vamosissa
Terra Creta
Terra Creta
syyskuu 21, 2017, 11:30 am
Verrattain selkeää
Verrattain selkeää
25°C
Tuntuma: 23°C
Ilmanpaine: 1020 mb
Kosteus: 60%
Tuuli: 12 m/s L
Puuskissa: 12 m/s
Aurinko nousee: 7:10 am
Aurinko laskee: 7:21 pm
Ennuste syyskuu 22, 2017
Päivällä
Melkein selkeää
Melkein selkeää
26°C
Tuuli: 5 m/s LPL
Puuskissa: 6 m/s
Ennuste syyskuu 23, 2017
Päivällä
Selkeää
Selkeää
27°C
Tuuli: 3 m/s IPI
Puuskissa: 5 m/s