Kaupungit

Neápolis

ENTINEN LASITHIN LÄÄNIN PÄÄKAUPUNKI

Turistivirrat ohittavat Neápolin. Sen kyläaukiolla on taverna ja kahviloita, paljon muistomerkkejä sekä avaruutta. Se johtuu ruutuasemakaavasta. Sellainen saatiin aikaan täällä 1800-luvun lopussa, jolloin tämä oli Lasíthin alueen hallinnollinen keskus aina vuoteen 1904 saakka. Siitä eteenpäin vetovastuu siirtyi Ajíos Nikólaokseen ja hallinnolliset virastot ja koulut jaettiin näiden kahden kesken. Täällä on edelleenkin piispan virka-asunto, läänin korkein oikeusistuin sekä vankila. Alueella kasvaa myös paljon mantelipuita, joiden hedelmistä valmistettiin aikanaan sumádaa, mantelijuomaa. Jos satut sitä jostain saamaan, maista toki!

NEÀPOLIN laidalta löysimme kylttejä seuraamalla (>Vigli, >Agios Antonios) pienen roomalaiskatolisen fransikaaniluostarin rauniot rehevän kasvillisuuden seasta. Se muistutti mieliin miten yksi Rooman paaveista oli kotoisin täältä,  juuri tästä luostarista.

Venetsialaiseen aikaan täällä oli vain pieni kylä nimeltä Karés. Siellä syntyi vuonna 1340 pikkupoika, jonka vanhemmat kuolivat ruttoon. Läheisen Pyhän Antoniuksen luostarin munkit ottivat huolehtiakseen pojasta, kastoivat hänet katoliseksi nimellä Petros Philargos ja lähettivät lahjakkaan pojan Candiaan, silloiseen Iraklioniin, jossa oli roomalaiskatolinen luostari suurinpiirtein nykyisen arkelogisen museon paikalla. Petros jatkoi opiskelua Padovassa, Oxfordissa ja Pariisissa, jossa hänestä kasvoi teologian opettaja. Hän oli käännyttämässä liettualaisia kristinuskoon ja kastoi heidän hallitsijansa Jagellon. Milanon herttua Giovanni Visconti kutsui hänet hoviinsa,nimitti suurlähettilääksi ja uskoi hänelle monenlaisia tehtäviä, mm. Pisan synodin koolle kutsumisen. Tässä synodissa v. 1409 Petros valittiin yksimielisesti paaviksi ja sai nimen Alexander V. Hän ei kuitenkaan koskaan ehtinyt Roomaan, sillä hän kuoli seuraavana vuonna Bolognassa. Hauta on Pyhän Fransiscuksen kirkon itäisessä siivessä.

Otimme keskusaukion alalaidalta vanhan tien kohden Ajíos Nikólaosta. Nikidianósta nousimme ylös kohden Elundaa. Tien mutkissa kasvaa sekä salviaa että oreganoa valtavina pensaikkoina.

Ajios Nikolaos

Lasíthin läänin pääkaupunki vuodesta 1904.  Ajíos on saaren vanhin matkailukohde, suomalaistenkin suosiossa viitisenkymentä vuotta. Se ei turistien poistuttua syksyllä kutistu kyläpahaseksi, kuten niin monet rannikon kylät, vaan on elävä ja vireä kaupunki talvellakin.

Ennen nykyistä kaupunkia alueella oli useampia erillisiä kyliä. Satama sijaitsi pohjoiseen päin lahdenpoukamassa, jossa on edelleenkin Pyhän Nikólaoksen kappeli, Porto di San Nicolo, kuten venetsialainen kutsumanimi oli. Satama oli suojassa sekä pohjois-että länsituulilta. Tämä oli kauppasatama, sotasatama oli Spinalongan puolella. Kostis-pasha, joka oli Lasíthin läänin ´maaherra´ 1867-71 päätti, että lääni tarvitsi hyvän sataman ja niin hän siirrätytti sen nykyiselle paikalle. Sataman kautta kulkee jonkin verran matkustaja- ja tavaraliikennettä.

Pyhä Nikolaos, meidän joulupukkimme, on merelläkulkevien suojelupyhimys, jonka nimipäivä on 6.12. Se on tietenkin paikallinen vapaapäivä, jota juhlitaan aamuliturgialla Nikolaoksen kappelilla. Samalla tietenkin viettävät nimipäiviään kaikki Nikolaokset, Nikot, Nikit ja Nikolettat.

Nykyinen Vulisméni, syvä pienvenesatama aivan kaupungin keskustassa kulki aiemmin nimellä Vromólimni ja Mandráki, mikä tarkoittaa pientä satamaa/suojattua aluetta. Vromólimnin nimestä (likajärvi) haluttiin päästä eroon ja niin Kostis-pasha (ks. Neapolis) kaivatutti kanavan meren ja siitä pienen kannaksen erottaman järven välille.

Jos satut paikalle oikeaan aikaan, saatat nähdä mytologisen Athena-jumalattaren kylpevän Vulisménissä. Englantilainen matkakirjailija Spratt kävi täällä vuonna 1853, siis silloin kun Vulisméni oli vielä järvi. Hän kertoo alueen asukkaiden kutsuvan paikkaa pohjattomaksi ja että sitä kautta saattoi saada yhteyden pahoihin henkiin. Spratt päätteli, että tässä oli muinoin ollut maanalaisen joen laskupaikka ja että sen katto oli joskus sortunut. Nykyisin Pohjattoman järven rannat ovat kaupunkilaisten kohtaamispaikkana, siellä on tavernoita ja kahviloita sekä näköalalla että ilman. Pohjaton tarkoittaa 64 metrin syvyyttä.

Kaupungin kukkulalla oli 1200-luvun alussa rakennettu linnoitus Mirabello , joka on jo 1300-luvulta lähtien ollut koko lahden ja alueen nimi.  Linnoituksen rakentajia olivat genovalaiset. Se rikkoutui vuoden 1303 maanjäristyksessä, mutta korjaaminen katsottiin tarpeettomaksi, sillä venetsialaiset olivat jo tuohon mennessä vakiinnuttaneet valtansa.  Vuonna 1537 saarta häirinneet tukkilaiset polttivat loputkin linnoituksesta. Turkkiaisvaaran kasvaessa tunnustettiin linnoituksen tarve uudelleen ja niin venetsialaiset antoivat kunnostuksen Mihail Klontzasin tehtäväksi. Turva oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä jo vuonna 1645 venetsialaisten päällikkö jätti linnoituksen turkkilaisten käsiin. Kreetalaiset hirttivät petturin, valloittivat takaisin linnoituksen ja tuhosivat turkkilaisten varuskunnan.  Venetsialainen yhdyskunta sijaitsi aivan linnoituksen ympärillä, nykyisen Venizelos-aukion tuntumassa.

Edellä mainittu edistyksellinen Kostis-pasha päätti myös, että kylään on saatava ruutuasemakaava, kuten Neapoliinkin, samalla kylästä tehtiin kaupunki. Tämän kaukonäköisyyden ansiosta kaupungin liikenne ei puuroudu kuin kesällä ajoittain. Myöhemmät kaupunkisuunnittelijat eivät ole olleet yhtä rohkeita. Samoihin aikoihin mm. Sfakiássa oli kapina turkkilaisia vastaan, jolloin monet sikäläiset jättivät kotinsa ja kontunsa ja asettuivat asumaan toiseen päähän saarta, Ajíos Nikólaokseen.

Ajíoksen itäpuolella heti kaupungin jälkeen tie kaartaa Almirósin rannan kautta. Almirós tarkoittaa suolaista ja merkitsee sellaista rantaa, jossa maanalainen vesi purkautuu mereen. Runsas ruokokasvillisuus on tästä merkkinä. Almirós-alueet alkavat kaikki olla jos suojeltuja, ne ovat tärkeitä kasvien, lintujen ja muiden eläinten biotooppeja.

 


Näytä Maliasta Ierápetraan ja Kalamafkan kautta takaisin suuremmalla kartalla

Ierápetra

Kreetan Maku-kuva / Ierapetra

Linnoitus on rannalla

 

Euroopan eteläisin kaupunki

on etelärannikon ainoa kaupunki, samalla Euroopan eteläisin. Muinoin Ierápetra, kuten koko saaren itäpää, oli tärkeä Egyptin- ja Afrikankaupan keskus. saari on tässä kapeimmillaan ja kauppatavarat voitiin kuljettaa helposti saaren poikki satamasta satamaan, ei tarvinnut kiertää puolta saarta. Afrikan pohjoisrannikosta erotti vain Libyanmeri, joka oli paljon ystävällisempi ylitettävä kuin autiomaa, joka sijaitsi Pohjois-Afrikan kulttuurien eteläpuolella. Sieltä katsottuna Kreeta oli astinlauta Eurooppaan, ja Ierápetra paikka, josta oli lyhyempi matka Lähi-Itään ja Egyptiin kuin muualta Kreikasta.

Kaupungin nimenä oli tulloin Hierapytna. Se ja saaren koillisnurkassa sijainnut Itanos olivat 1400-luvulle eKr. saavuttaessa vallanneet koko itäpään. Hierapytnan suhteita ulkomaailmaan säätelivät useat säilyneet sopimukset, jotka antavat kuvan sen asemasta silloisessa maailmankaupassa. Vasta roomalaiset onnistuivat valloittamaan sen viimeisenä palana Kreetaa. Roomalaisaikana kaupunki kukoisti ja kävi kauppaa Pohjois-Afrikan roomalaisten provinssien kanssa ja oli huomattavasti nykyistä suurempi. Asukkaita arvioidaan olleen tuolloin jopa 120 000 (nykysin runsaat 10 000), rakennukset olivat komeita ja niiden joukossa oli mm. teatteri ja suuret kylpylät, termit, joiden vesijohdot säilyvät noin 1000-luvulle. Kaupungin kukoistus päättyi saraseenien (P-Afrikan rannikon muslimimerirosvot) aiheuttamaan tuhoon 824.  Saraseeneilla oli Papadianán kylässä jopa oma varuskuntansa. Olisipa mielenkiintoista, jos saaren matkailuyrittäjät uusia matkailupalveluita luodessaan ottaisivat tosissaan työn alle saaren merirosvomenneisyyden…

Aivan 1200-luvun alussa ilmeisesti genovalaiset rakensivat satamaniemelle Kalen linnakkeen, kastellin, joka lienee pystytetty paikalla sijainneen bysanttilaisen puolustusrakennelman raunioille. Vuoden 1508 maanjäristyksessä kaupunki tuhoutui ja kutistui sen jälkeen kyläksi. Fransesco Morosini korjautti linnaketta sata vuotta myöhemmin.

Kesäkuussa 1798 tiedetään ranskalaisen laivaston ankkuroineen kaupungin ulkopuolelle. Amiraali lähti maihin, jossa häntä kestitsi Petrulis-niminen mahtimies. Amiraalin kerrotaan lähtiessään jättäneen seuraavan viestin: jos haluatte tietää, ketä olette kestinneet, sallikaa minun kertoa, että minä olen Napoleon Bonaparte. Kaupunkilaiset esittelevät mielellään taloa, jossa oletettu yöpyminen olisi tapahtunut. Laivaston muistiinpanot tietävät Napoleonin olleen mukana, mutta maissakäyntiä ei mainita.

Nykyinen Ierápetra on varakas kasvihuoneviljelyn keskus, Euroopan talvinen puutarha. Rakennustoiminta on myös ollut vilkasta, mikä näkyy suurena hotelli-ja pensionaattitarjontana. Rantoja on aivan kaupungin keskustassa. Paikallista ruokaa on kesäinen ´kalíkoto, vihannes-etanaruoka, jota kannattaa kokeilla, samoin monenmoisia piiraita.

Khrisín saari kaupungin ulkopuolella tunnetaan myös nimellä Gaidurónisi, aasisaari. Sinne päästettiin aikanaan aasit kesälaitumille. Matala, henkeäsalpaavan kaunis kultahiekkainen saari, jota turkoosi meri ympäröi, on niin matala, että talvimyrskyt hyökkäävät sen yli. Hiekka on jauhautunutta kotilonkuorta ja korallia. Seetripuita kasvaa korkeimmilla kohtaa, paikka on eksoottinen luonnonsuojelualue, jossa ei ole pysyvää asutusta. Kasvisto koostuu enimmäkseen harvinaisista ja hyvin harvinaisista lajeista. Saarelle pääsee laivalla aamulla ja illalla pois, yöpyä ei saa. Menneenä kesänä kuulemma saaren rantojen tuntumaan on ilta-aikaan ankuuroitunut useastikin Euroopan raharikkaiden jahteja. Yöaikaan saa olla rauhassa….

 


Näytä Maliasta Ierápetraan ja Kalamafkan kautta takaisin suuremmalla kartalla

Viimeisimmät artikkelit
Vietä päivä Vamosissa
Vietä päivä Vamosissa
Terra Creta
Terra Creta
kesäkuu 23, 2017, 4:52 am
Selkeää
Selkeää
20°C
Tuntuma: 19°C
Ilmanpaine: 1020 mb
Kosteus: 68%
Tuuli: 1 m/s L
Puuskissa: 1 m/s
Aurinko nousee: 6:09 am
Aurinko laskee: 8:42 pm
Ennuste kesäkuu 24, 2017
Päivällä
Melkein selkeää
Melkein selkeää
33°C
Tuuli: 2 m/s PPL
Puuskissa: 3 m/s
Ennuste kesäkuu 25, 2017
Päivällä
Verrattain selkeää
Verrattain selkeää
32°C
Tuuli: 2 m/s P
Puuskissa: 3 m/s