Yleinen

Toukokuun tuoksuvat yrtit 2018

Appelsiinilehto

Toukokuu tuoksuu ja maistuu

 

Toukokuun tuoksuvat yrtit 6.-13.5.2018

 

Toukokuussa Kreetalla on jo kesä. Talven vihreys alkaa kadota kun sateet loppuvat ja helteet vakiintuvat. Illat saattavat toki vielä olla viileitä, nuttua tarvitaan silloin, mutta rantaelämä on jo alkanut ja meri houkuttaa.

Saari tunnetaan voimakkaan tuoksuista yrteistään. Niillä käytiin kauppaa jo minolaisina aikoina ja ne myös olivat saaren korkeakulttuurin taloudellinen perusta.

Keräämme rosmariinia, timjamia, salviaa, oreganoa, kynteliä, laakeria ja kamomillaa, valmistamme niistä kotikosmetiikkaa oliiviöljyn kera kuten jo minolaiseen aikaan,  teemme kukkavesiä ja opettelemme tietenkin käyttämään yrttejä ruuanlaitossa. Yrtit ovat olleet ja ovat edelleen olennainen osa kansanlääkintää ja yrttijuomien valmistus lääkinnällisiin tarkoituksiin kuuluu edelleenkin jokaisen perheen taitovalikoimaan. Kotiin lähtiessäsi sinulla on yrttikimppujen lisäksi melkoinen määrä muitakin tuliaisia.

Mahdollisille aveceille on tarjolla muutakin ohjelmaa kuin ylläoleva, kysy lisää!

 

Viikon aikana

  • saat tuntuvan katsauksen yrtteihin, opit tunnistamaan niitä ulkonäon, maun ja tuoksun perusteella
  • opit valmistamaan sekä voiteita, kuorinta-aineita että kukkavesiä
  • koet kreetalaisen vieraanvaraisuuden
  • tutustut saarelaisiin ja pääset mukaan kreetalaiseen kyläelämään ja elämäntapaan
  • toukokuun lämpö, valo, värit ja rehevyys yllättävät
  • viemme sinut paikkoihin, joihin ´tavallinen turisti´ ei koskaan eksyisi
  • liikumme paljon ulkona, laitamme ruokaa, rentoudumme, kaikki rauhalliseen tahtiin. Kiirettä ei ole.
  • lisää syitä valita Kreetan Maku-matka

Continue reading

Huhtikuun villiruokaviikko 8.-15.4.2018

Kreetan Maku-kuva/ vappu

 

Huhtikuussa Kreetan luonto on upeimmillaan!

Suomalaiset kutsuisivat sitä jo kesäksi- kukat kukkivat, koko saari on vihreä, päivät ovat korkeita ja aurinkoisia, jopa helteisiä, illat vielä viileitä, mereen tarkenee juuri ja juuri.

Välimerellä kaikkialla tunnetaan villit vihannekset, niitä on käytetty vuosituhansia ja niistä on jalostettu meidän puutarhavihanneksemme. Villiruoka ei Kreetalla ole hifistelijöiden etuoikeus eikä sitä haukuta kanin ruoaksi vaan se on osa sivistynyttä ruokakulttuuria ja se kuuluu itseoikeutetusti jokaiseen pöytään sekä arkena että pyhänä. Ne ovat myös gurmeeta ja raavaiden miesten ruokaa siinä missä lihakin.

Rantajuurikas on juurikkaiden kantaäiti, villit porkkanat ja sipulit löytyvät  kunhan hiukankin osaa tarkentaa katsettaan, sikurin sukulaisia on kaikkialla, villiparsassa on huikenteleva maku. Entäs herkulliset ohdakkeet sitten? Tai kukat salaatissa? Kreetalaiset osaavat suvereenisti yhdistää paria sataa villivihannestaan upeiksi makusitoumuksiksi erityisesti vuohen- ja karitsanlihan kanssa, he osaavat villivihannesten käytön kansanlääkinnässä, taitavat laulut ja loitsut ja värssyt, joissa villien käyttöä neuvotaan ja rakentavat upeita ateriakokonaisuuksia. Sanalla sanoen, he opettavat meille viikon aikana miten makunystyröitä hellitään.

Viikon aikana

  • saat tuntuvan katsauksen villeihin ja alat katsoa kotimaankin rikkaruohoja uusin silmin
  • koet kreetalaisen vieraanvaraisuuden
  • pääset mukaan kreetalaiseen kyläelämään ja elämäntapaan
  • kevään valo, värit, rehevyys ja lämpö yllättävät
  • pääset paikkoihin, joihin ´tavallinen turisti´ei koskaan eksyisi
  • liikumme paljon ulkona, laitamme ruokaa, rentoudumme, kaikki rauhalliseen tahtiin. Kiirettä ei ole.
  • lisää syitä valita Kreetan Maku-matka

Continue reading

Vuoden 2018 alustava ohjelma

1-WP_20160724_13_00_19_Pro

Vuoden 2018 ohjelmamme on nyt tässä luonnoksena.  Tarkemmat ohjelmat ja hinnat ilmestyvät sitä mukaa kun niitä saadaan sovittua. Koska matkan kokonaishintaan vaikuttaa olennaisesti lennon hinta, haluamme näin  jo antaa mahdollisuuden aikaisille  varaajille hankkia lentoliput heti kun ne tulevat myyntiin.

 

Huhtikuu 2018

8.-15.4. Huhtikuun villiruoka

22.-29.4. Elämäkertaa ja oliiveja Vamosissa  ohjaajana Taija Tuominen

 

Toukokuu 2018

6.-13.1. Villit ja kesyt  yrtit ja ryydit iholla, keittiössä ja luonnossa

 

Syyskuu

2.-9.9. Meri, taivas ja tähdet

9.-16.9. Viinimatka ja viininkorjuu

16.-23.9. Viisunkirjoittajat Heikki Salon johdolla

23.-30.9. Elämäsi laulu, Heikki Salo ja Tuija Rantalainen

 

Lokakuu

30.9.-7.10. Toinen maailmansota Kreetalla/ Kim Andersson

7.-14.10  Luovuuden herättelyä Vamosissa/Päivi Peltola

 

Kreeta toisessa maailmansodassa

1-Koko näytön kaappaus 8.3.2017 131319

Klyker.com-sivulta napattu kuva

 

 

BATTLE OF CRETE       20.5. – 1.6. 1941

Toisen maailmansodan dramaattisimpiin taisteluihin kuuluu Kreetan valtaus, jonka saksalaiset toteuttivat maailman suurimmalla laskuvarjo-operaatiolla. Aiheesta on kirjoitettu paljon, esim Anthony Beevor valitsi toisen teoksensa aiheeksi tämän operaation.

Ensimmäinen ja ratkaiseva taistelu käytiin Malemen lentokentän ympäristössä 15 min ajomatkan päässä Plataniaksesta.

Sotahistoriasta kiinnostuneille järjestämme syksyllä 2017 (viikolla 39) kolmen päivän ohjelman tiistaista torstaihin 4-8 hengen ryhmille:

Päivä 1 – Malemen taistelut

-Tutustuminen Malemen lentokentän taisteluympäristöön ja selvitys taisteluiden kulusta

-Käynti saksalaisella sotilashautausmaalla ja Hill 107 huipulla

-Käynti muistomerkillä Kontomarin kylässä, jossa tehtiin ensimmäinen  joukkoteloitus

-lounas

-Tutustumme Galataksen kylän taisteluihin ja kahvittelemme Battle of Crete-tavernassa

-vierailu Plataniaksen sotamuseoon, jossa museojohtajan esitys kylän ja alueen tapahtumista sodan aikana

 

 

Päivä 2 – Sfakia

-Lähtö aamulla kohti Hora Sfakionia

-pysähdymme Askifoun ylängöllä ja vierailemme paikallisessa sotamuseossa

-lounas

-Imbroksen rotkokävely kohti Hora Sfakionia noudattaen evakuointireittiä, noin 3 tuntia

-siirtyminen Hora Sfakioniin, jossa illallinen ja yöpyminen

Päivä 3 – Sfakia ja paluu

-aamupäiväohjelmana käynti Rodakinon rannalla jossa käymme läpi kenraali Kreipen kaappauksen Iraklionissa ja kuljetuksen vuorten yli etelärannikolle.

-lounaan jälkeen kävelyretki (n. 2 tuntia) Jerakarista luolalle, jossa kenraali kaappausryhmä piileleskeli kaksi vuorokautta.

-paluu Rethimnonin kautta Hanian alueelle

 Ohjelma on laadittu melko kiireettömäksi jotta on hyvin aikaa tutustua saaren eri alueisiin ja pysähdellä esim uimassa Libyan meressä.

Lähtö tiistaina tai keskiviikkona Plataniaksen alueelta klo 09.30, noudamme sinut mistä tahansa hotellista Chanian alueella.

Retken hinta Eur 300,00 sisältää  3 lounasta, 1 illallinen, kahvittelut, yöpymisen Hora Sfakionissa, museomaksut, kuljetukset 5-9 hengen autolla ja noudot omasta hotellista.

Oletko jo varannut matkan ja hotellin?

Retken voi myös yhdistää viikon majoitukseen House Kastrissa Plataniaksen yläkylässä, kysy lisää allekirjoittaneelta.

Ilmoittautumiset viimeistään 30.8. maksamalla käsiraha Eur 100,-

 

Tiedustelut ja ilmottautumiset Kreetanmaku Oy, Kim Andersson, +358400407572

Kuten muillakin Kreetanmaku-matkoilla, osallistujat järjestävät itse lennot Haniaan ja siitä eteenpäin me hoidamme kaiken.

Mennäänkö?

 

Terveisin

Kimi

Ihan oikeita merirosvoja sukulaisina?

Kreetan Maku-kuva

Alidakin hävitetty palatsi Emprosnerossa

Tämä tarina on julkaisu tällä sivustolla jo 2011, mutta se oli pudonnut pois sivuston uudistamisen yhteydessä.

Merirosvoja etsimässä, osa 1.

Kuulin viime viikolla sukulaisiltani, että sukunimi Gialitaki, jota minäkin kannan, olisikin Sfakiasta. Siis entisten lainsuojattomien maasta. Ja minä kun olen aina pitänyt sitä rauhallisen rannikkokylän asukkaan sukunimenä, sehän suomennettuna tarkoittaa Rantasta tai Rantalaa.

Suvun vanhimmat tiesivät lisäksi kertoa, että esi-isät olivat lähteneet Sfakiasta pakomatkalle sen jälkeen kun Vrissesin kylän yläpuolella näkyvässä toisessa kylässä oli tapettu joku turkkilainen pasha. Gialitakien väitetään olleen osallisina pashan tapossa.  Sellaista seurasi aina verikosto, joten pakoon oli syytä lähteä.

Tämä oli niin herkullinen juoni, että sitä piti seurata. Lähdin matkaan tyttäreni kanssa. Ensiksi oli selvitettävä mitkä kylät näkyvät Vrissesin yläpuolella. Se oli nopeasti tehty ja oikeastaan sen tiesinkin: ainoa näkyvä on Embrósnero. Siis sinne. Embrósnerossa on  tukkilaisen janitsaarin Alidakin linnanrauniot. Sfakilaiset tappoivat Alidakin aamutuimaan vuonna 1774 siksi, että Alidaki oli oman käden oikeudella alistanut valtaansa puolet Sfakiasta ja vienyt heiltä elinmahdollisuudet varastamalla mm. karjan ja laidunalueet ja juottopaikat.

Sukukronikka mainitsee myös nimen Askifu, joko tasangon tai kylän. Ajoimme sinne. Museossa ei tunnettu sukunimeä Gialitaki, mutta neuvottiin kylään samaa juurta olevan Gialedakis-nimisen (= Rantalainen)  suutarin puheille. Suutarit kun tuntevat kaikki. Suutari oli varsin vähäsanainen mies eikä halunnut meitä sukuunsa vaan murahti, että kaikki sitä nyt sfakialaisiksi pyrkivät! Mutta minua ja tytärtä ihmetytti yksi seikka: tuolilla kumarassa sfakialaisia saappaita valmistava pappa oli kuin ilmetty appiukkoni. Tyttären mielestä siinä oli edesmenneen papan veli, päänmuoto ja kasvot lähes yksi yhteen.

Kreetab Maku-kuva

Suutari Gialedakis, joka ei adoptoinut meitä sukuunsa

Kreetan Maku-kuva

Merrosvon jälkeläisen sielunmaisemaa

No, olimme edelleen orpoja ja jatkoimme matkaa. Nyt teki mieli uimaan. Laskeuduimme korkealta Askifún ylätasangolta alas Sfakian puoleisille rannoille Frankokastellon kulmille. Myöhäisellä lounaalla rantatavernassa isäntäperhe alkoi ihmetellä mistä oikein olimme, kun puhuimme kreikkaa, mutta olimme blondeja.  -Sfakiastahan me; yritimme totisina väittää. Tytär tarkensi, että hänessä saattaa virrata sfakialaista verta,  että Sfakia on hänen sielunmaisemaansa ja että olemme kyselemässä jos tälllä rannalla joku  Gialitaki suostuisi adoptoimaan meidät.  – Ne ovat asuneet tuolla Aj Joanniksessa, saatiin nopea vastaus! – Eikä! Se vihonviimeinen peräkylän peräkylä, se missä kirkossakin on varkaiden suojeluspyhimys?? – Sieltä voisi löytyä vielä joku vanhus, joka muistaa sen sukunimen. Kysykää heiltä, ei enää sataan vuoteen ole sitä sukunimeä siellä ollut.

No, jos Aj Joanniksessa, korkealla rannan yläpuolella, on asunut Gialitakeja, niin silloin nimi pitää ottaa todesta. Täkäläisen tulkinnan mukaan Rantanen ei suinkaan asunut rannalla, siellä oli turvatonta, mutta Rantanen kävi rannalla töissä. Tai lähti merelle työmatkoille hankkimaan elantoa. Kalasti kun sen aika oli. Kävi kauppaa  kun oli kaupattavaa. Ryösti ohikulkevia ja häiritsi rannikkoliikennettä parhaansa mukaan. Kolmannes sfakialaisista kulki vuorilla paimenina, kolmannes kävi kauppaa ja kolmannes ryösti laivoja. Usein samat ihmiset tekivät kaikkea tätä vuorotellen.  Ai tällainen suku? Tässä on vähän nielemistä. Ihmekös jos nuorimman tyttären suosikkina ovat olleet Caribbean Pirates!  Ja ajatella, Suomessa siis asuu ihan oikeita merirosvojen jälkeläisiä!

 

Osa 2 löytyy täältä!

Luovuuden herättelyä Kreetalla

1-2. viininkorjuu 2015 151

 Vamoksen luovuusviikko lokakuussa 2017

 8.-15.10.2017

 ”Jokainen tälle saarelle (Kreetalle) jalallaan astuva tuntee salaperäisen voiman. Se on lämmin ja hyväntahtoinen, virtaa läpi suonien ja tekee sielusta suuremman.” (kreetalaiskirjailija Niko Kazantzakis romaanissaan Tilinteko El Crecolle)

Taideviikot toteutetaan yhdessä Hämeen kesäyliopiston kanssa.

Kuvaus: Syyslomaviikolla herättelemme luovuutta monin tavoin. Jo itse ympäristö, Vamosin kylä ja sen vieraanvarainen ilmapiiri, kauniit entisöidyt rakennukset ja upeat maisemat Kreetan Toscanaksi kutsutulla Apokoronasin alueella luovat upeat kehykset viikollemme. Selkämme takana kohoavat alati väriään vaihtavat Valkoiset vuoret kuin korkea seinä, edessä rannaton Kreetanmeri ja kumpuilevat kukkulat oliivi-ja viinitarhoineen. Asut kylän keskellä pienissä entistetyissä taloissa kapeiden kujien varrella tai suuressa puutarhassa. Kylän elämä ja sen ilmiöt tulevat tutuiksi kun päivittäin kuljet asuntosi ja kurssipaikkamme väliä, saat myös sopivasti liikuntaa. Continue reading

Elokuun satoa

1-WP_20160813_14_04_30_Pro - Copy

Mangoldi kreetalaisittain

Vihannesmaan hoito on ollut paras kuntouttajani toipuessani kevään suuresta leikkauksesta ja  sädehoidoista. Kumarassa oleminen, kyykistyminen ja keskittyminen muuhunkin kuin omaan sairastamiseen kohensivat jalan nestekiertoa ja tyhjensivät toisen jalkaan syntyneen seroman. Toinen seroma vielä kiukuttelee. Olen syönyt lehtivihanneksia aina runsaasti, mutta keväällä lisäsin niiden määrän ylettömäksi kun villivihanneskausi alkoi.  Ruokavalioon tuli myös ternimaito raakana aamusmoothiessa pakasteesta kaivettujen mustikoiden ja viinimarjojen kera. Tuoretta maitoa en ole juonut kymmeniin vuosiin, mutta nyt oli sekin kynnys ylitettävä. Toden totta, toipuminen oli nopeaa. Kun villivihannesten aika meni ohi, alkoi vihannesmaa lykätä syötävää. Nyt elokuussa kehäkukkien loisto tervehtii jo kaukaa ja pelto pursuaa kaikkea jännittävää. Minulla on tapana kylvää ja istuttaa tavallisimpien vihannesten lisäksi sellaisia, joita ei kaupoista ja toreilta saa, kuten esimerkiksi mangoldia, lehtifenkolia ja härkäpapuja, joiden kaikkien valmistamisen olen oppinut anopiltani Kreetalla.

Mangoldi oli suuri suosikkini jo Kreetalla asuessani ja nyt vuosien kuluessa olen herännyt huomaamaan miten hieno ja monipuolinen lehtivihannes se onkaan!  Aluksi harvennan mangoldipenkkiä nyppimällä komeimmat yksilöt salaattiin. Kun sitten taimiväli on sopivan harva, siirryn napsimaan suurimpia lehtiä. Nekin käyvät salaattiin tai sitten käytän niitä pinaatin tapaan risotossa, munakkaissa ja muhennoksissa. Hiukan vielä enemmän kokoa kasvaneet päätyvät kääryleiksi. Ja nyt kun mangoldi on kookas, käytän koko kasvin.

Kaivoin esiin vanhat kreetalaiset keittiömuistiinpanoni 80-luvulta ja valmistin mangoldimuhennoksen anoppini Argirón tapaan. Tämä on nk. laderá-ruoka, tarkoittaa öljyistä. Kreetalaisilla on ollut tapana erityisesti lehtivihannesruokiin lorauttaa oliiviöljyään reippaasti, saatiinhan sillä ruoasta paitsi maukas myös täyttävä. Lautasen pohjalle jäänyt herkullinen liemi kaavittiin leivänkäntyllä huolellisesti suuhun ja siihen saatettiin vielä murustaa hiukan fetaa. Nam! Kuten huomaat, ruoka itsessään sisältää vain kasviksia, mutta aterialla sen kylkeen sopivat vaikka keitetyt kananmunat, savulammas, rosmariinimaksa, valkoiset juustot, kuten brie tms.. Jos pidät mangoldin makua voimakkaana, voit ryöpätä sen pilkottuina ennen kuin lisäät ruokaan.

Mangoldimuhennokseen  (4 annosta) tarvitset

  • n. 400 g ylikypsää tomaattia
  • 1-2 sipulia silputtuna
  • ½ dl kunnollista oliiviöljyä (kreetalainen laittaisi tähän 1 1/2 dl )
  • n. 400 g uusia perunoita
  • n. 400 g mangoldia varsineen
  • 250 g mukula-tai lehtifenkolia
  • 1 valkosipulin kynsi
  • noin 50 g kuorittuja manteleita
  • ½ tl suolaa
  • vettä

1-WP_20160813_12_42_17_Pro - Copy

Hankaa perunat kuorettomiksi, silppua fenkoli varsineen noin 4-5 cm paloiksi. Minun suomalaiset mangoldini ovat aika lailla hennompia ja pienempiä kuin kreetalaiset. Varret kovempina vaativat pidemmän kypsytysajan kuin lehdet, joten lisään ne vaiheittain ruokiin.

1-WP_20160813_12_41_36_Pro - Copy

Esikäsittele mangoldi seuraavasti: irrota lehdet toisistaan ja pese sekä varret että lehdet hyvin. Katkaise varret ja lehdet erikseen toisistaan, pätki varret 4-5 cm paloihin. Suurimmat lehdet  voit repiä pariin palaan. Kuumenna oliiviöljy ja lisää siihen sihisemään sipulisilppu ja lohkotut tomaatit. Sipuli tuo makeutta, tomaatti taas sakeuttaa liemen. Kun liemi on oranssia ja tomaatinpaloista alkaa kuori irrota (voit myös kaltata tomaatit), lisää mangoldin pätkityt varret, valkosipuli ja 1 dl vettä. Kypsennä täydellä teholla kolmisen minuuttia sekoittaen, lisää fenkoli ja vähennä lämpöä. Koska nämä vihannekset luovuttavat vain hiukan nestettä, lisää vettä 2 dl. Kun vesi on taas kiehunut kolmisen minuuttia, lisää mangoldin lehdet. Kattilasi 1-WP_20160813_13_10_46_Pro - Copysaattaa tässä vaiheessa olla reunojaan myöten täynnä lehtiä, mutta sekoita varovasti kunnes lehdet rättästyvät (=Turun muretta ja tarkoittaa, että lehtien nestejännitys katoaa ja ne herpaantuvat). Lisää suola ja mantelit sekä perunat – pienet kokonaisina, isot lohkoina. Nestettä tulee olla vain sen verran, että perunat siinä kypsyvät, ei missään nimessä keittoa. Kansi pääälle, hauduta kunnes perunat ovat melkein kypsiä. Maista liemi,  kiinnitä huomiota suolan määrään ja fenkolin makuun. Jos se ei tunnu, lisää hiukan fenkolin tai aniksen siemeniä. Sammuta levy, anna hautua vielä vartin verran.

Ripottelin lautaselle kehäkukan terälehtiä silmien iloksi.

Romeiko ja autotallin mustat enkelit

Sipulipataa nimeltä stifádo

Romeiko tuon umamin maun kreetalaiseen sipulipataan

 

 

 

Tänä keväänä kaiho Kreetalle on suurempi kuin aikoihin. Viikko kotisaarella ei muuta tehnyt kuin nostanut nälkää. Kun en sinne vielä toipilaana pääse, kirjoitan edes Kreetaa sivuavista kokemuksista.

Sairastuminen aiheuttaa muutoksia, arjesta tulee erilainen ja ennen vähäisen huomion saaneet asiat saattavat muuttuakin merkityksellisiksi. Päätin pitää enemmän taukoja työssäni, ottaa rennommin ja juhlia aina kun siihen vain on pienikin syy. Nyt ei enää unohdeta nimi-ja syntymäpäiviä puhumattakaan pienten arkisten saavutusten huomioimista juhlavasti.

Olin luvannut valmistaa kreetalaisen aterian kiitoksena kolmelle minua monenlaisissa arjen tehtävissä avustaneelle nuorelle. Ruokalistallani oli raskaan työn tehneille sekä stifádoa sekä bugatsaa. Stifadon teko alkoi jo aikaisin, sehän vaatii monen tunnin hauduttamisen ollakseen hyvää. Se vaatii myös oikeanlaista viiniä ja niin olinkin tuonut Kreetalta tuliaisina pullon romeikoa. Romeikoa saa pullotettuna nykyisin jo parista viinitalosta (mm. Dourakis), mutta se on jalostettu niin hienoksi jälkiruokaviiniksi, ettei sitä nyt stifadoon lorotella. Parhaimman romeikon saa viinikaupoista, joissa se juoksutetaan tynnyristä suoraan pulloon. Sitä saa myös tuttavilta, jotka tekevät itse viininsä. Länsi-Kreetalla kotitarhurin lajikkeena on juuri tuo romeiko.

Olet varmaan saanut romeikoa joskus, ihmetellyt sen ruskehtavaa väriä, sylkäissyt sen pois kun maku on ollut etikkainen. Sitä saa pöytään kun pienissä kylätavernoissa pyytää talon viiniä. Se tuodaan karahveissa tai kannuissa ja myydään kilottain. Siitä tehdään myös viinietikkaa. Ja sellaiseksi se usein muuttuu, valitettavasti. Noh, minä olen alkanut päästä romeikon makuun. Sitä on aina pöydässä Vamosin Farmilla, se on sitä samaa, jota olen jo monena syksynä ollut polkemassa. Siinä on rusinan aromia, se tuoksuu muskatilta ja makealta vaikkei se makeaa ole, sen aromit ovat vahvoja ja täyttävät nenän ja suuontelon kun sitä edes nuuhkaisee. Se tuo musakaan ja jauhelihakastikkeeseen umamin maun, sen täydellisen makuaisteja hivelevän kokemuksen.  Se säväyttää bekri mezéssä (juopon alkupalat), kokkinistóssa ja stifádossa. Se  liittoutuu tumman lihan kanssa, kaipaa vierelleen laakerinlehtiä ja kanelia, valkosipulia ja pippureita, se sykäyttää lihapadoissa. Sen maun muistaa.

Ruokajuomana siihen piti totuttautua kauan, mutta nyt se syrjäyttää toivelistallani hyvät brändätyt punkut ja valkkarit. Lisäksi pidän sitä arvokkaana siksi, ettei se saa niskaansa torjunta-aineita, ei keinolannoitteita, sen kasvua ei puristeta muottiin kasvunsäätelijöillä, se saa olla ihan luonnollisesti, se ei kulje tehtaiden kautta vaan se tallotaan perinteiseen tapaan, se kypsyy tynnyreissä eikä siitä ole pullotuksia. Romeiko on paikallinen lajike,  yksi monista. Kreikassa 90 % viljellyistä lajikkeista on vielä paikallisia, Italiassa enää puolet. Viinimaailman suureen dynastiaan kuuluvat Cabernet, Merlot, Syrah  Chardonnay ja Sauvignon blanc ovat hyvin erilaisia kuin nämä heikosti tunnetut paikalliset lajikkeet, joista monet kuitenkin ovat lupaavia aarteita viininvalmistajien ja kasvinjalostuksen näkökulmasta katsottuna.

Romeiko on sitä viiniä, jota kreetalaiset itse juovat, jota he varastoivat suuriin tynnyreihin odottamaan tyttären häitä, lapsen tai lapsenlapsen kastajaisia, hyvää hetkeä juhlia, pistää pystyyn kunnon glendi.. Siitä ei tule päänsärkyä, sitä ei oikein voi juoda liikaa. Tosin muistan, että tuoreena nuorikkona mieheni kiskoi minut aina kotiin suurista juhlista kolmannen viinilasillisen jälkeen. Hän kertoi, että tarjottava viini oli marouvas-viiniä, pitkään varastoitua romeikoa, tynnyrissä jopa parikymmentä vuotta muhinutta. Sitä ei juoda kuin muita viinejä, sen alkoholiprosentti on huomattavan korkea, se on kuin kotitekoista konjakkia eikä sitä pidä ylettömästi nauttia. Hänelle kolme lasia oli raja, varsinkin vaimon juomana. Vaikutuksen kyllä huomasin kolmannen lasin jälkeen, mutta minua harmitti juhlien keskeytyminen.  Nyt Kreetalta lähtiessäni sain eräältä tuttavapariskunnalta pullollisen kaksikymmentä vuotta vanhaa romeikoa. Sen pullon työnsin piiloon, se on arvotavaraa ja vaatii Suuren Syyn.

Stifadosta tuli mureaa ja maukasta. Alkupaloiksi tein tapenardin tonnikalasta ja itsesäilötyistä viimekesäisitä kapriksista. Se ja kauraleipä sopivat hyvin yhteen, lisäksi salaattia varhaiskaalista, omenoista, avokadosta ja kurkusta kurpitsansiementen kera sekä itse valmistettu tuorejuusto. Sen valmistuksen helppous selvisi minulle jokunen viikko sitten kylään kutsumieni nuorten luona käydessäni: ota purkki valutettua jugurttia, joko turkkilaista tai kreikkalaista,  vuoraa siivilä juustokankaalla (vauvan vaipoilla), lusikoi siihen jugurtti ja ripottele väliin ruokalusikallisen verran suolaa. Ripusta sitten koko komeus jääkaappiin (ritilään) valumaan yön yli tai vuorokaudeksi.  Saat tuloksena paksua pehmeää tuorejuustoa, joka sopii salaatteihin, levitteeksi ja piiraisiin. Rouhaisen päälle pippurisekoitusta ja se on siinä!

Bugatsaan käytin jääkaapissa on kuukauden verran odottaneen filotaikinan loput. Kun lisätoiveena oli bugatsan vegaanius, keitin mannaryynipuuron kookosmaitoon ja jätin munan pois. Mannat olivat kauraisia, hieman tummempia mutta maksu on syvempi.

Niin. Ne enkelit. Nuorten oli tarkoitus vaihtaa autooni kesärenkaat, mutta se jäi tekemättä, sillä yksi työkalu oli kadoksissa. Harmittelin asiaa, minä kun en voi nyt nostaa vaihtorenkaita autoon enkä autosta pois, joten tarvitsisin apua mennen tullen ja lisäksi vielä sellaiselta, joka ei pelkää vaatteidensa likaantuvan.  Rauhoitin mieleni ja päätin että asia varmaan ratkeaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tuli seuraava päivä. Puin päälleni likastumista sietävät vaatteet ajatuksenani lähteä katsomaan, joko teollisuusalueella olisi joku jo hiljennyt renkaidenvaihtopaikka, josta saisin lainaksi nuoren miehen. Autotallini oven edessä seisoi naapurin kiiltävän siisti saabbi. Isäntä tepasteli oman tallinsa ja auton väliä. Tervehdimme samalla kun räpläsin autotallin ovia ja kysyin mihin minun kannattaisi suunnistaa. Isäntä oli ihan hiljaa, saapasteli sisään talliini, kurkisteli ja kumarteli: – ´Mahtuu sen tässä tekemään´… käveli ulos, käveli sisään työkalut kädessään, perässään poikansa, mustissa haalareissa molemmat. Heidän olkapäilleen kasvoivat siinä samassa komeat siivet, molemmat hymyilivät leveästi ja ryhtyivät pitemmittä puheita hommiin!

Stifádon resepti

Bugatsan resepti

Tonnikala-kapristahna

Kokkinistó 

Huomenna kamelit valtaavat Kreetan

1-Koko näytön kaappaus 13.3.2016 151338-001

Kolme viikkoa jatkunut karnevaalikausi, Apokriés, päättyy tänään sunnuntaina suuriin karnevaalikulkueisiin, joista parhaimmat näkynevät Rethymnonissa. Suurta ja hauskaa juhlaa seuraa huomenna laskeutuminen paastoon, joka päättyy pääsiäiseen 40 päivää myöhemmin. Pääsiäinen on ortodoksisissa maissa useimmiten eri aikaan kuin meillä protestanteilla, tänä vuonna vasta vappuna. Huomenna on siis  Katharí devtéra, puhdas maanantai. Kuten apokriéskin, se on useimmiten sukujen, perheiden ja kylänkin yhteinen juhla.

Vamosin vieressä oleva Kainan kylä juhlii puhdasta maanantaita ihan omalla tavallaan. Kylän nuorempi väki varsinkin pukeutuu kameleiksi, aaseiksi, apinoiksi. ´Kamelin´ pääksi kelpaa vaikka aasin tai naudan kallo, sitten tarvitaan iso lakana, jonka alle piiloutuu pari henkeä kyttyröiksi. Sen jälkeen kyläaukioilla ja muissa julkisissa tiloissa nämä luomistyön ihmeet näyttäytyvät hieman ilkeillen, kiusaten, härnäten kahviloissa istuvia kanssaihmisiään ja tanssien arapikaa, jonka liikkeet kuvaavat varsin suorasukaisesti hedelmällisyyttä. Suuret eläinten kauloissa kalkattavat kellot kuuluvat asiaan ja tietenkin kulkuuessa ovat mukana aasin tai kamelin ajajat, jotka pukeutuvat työvaatteisiin.

Tapa on ikivanha, sen alkujuuret lienevät historian hämärissä vuosisadoissa ja Dionysoksen palvonnassa, mutta sen tiedetään olleen yleinen Sfakian alueen kylissä vielä sata vuotta sitten. Traditio liittyy mystisiin elämän ja kuoleman riitteihin, näkymättömien mörköjen näkyväksi tulemiseen, kevään viljelykauden alkamiseen, runsaisiin satotoiveisiin, eläinten onnistuneeseen poikimiseen. Samankaltaisia traditioita on pohjoisempanakin Balkanilla.

Jos menet huomenna Kainaan, on muulloin niin hiljaisella kyläaukiolla menoa ja meininkiä, ruokaa, maistiaisia, ja kahvilat ovat muuttuneet tavernoiksi. Ota kuva ja toinenkin, lähetä minulle tai jaa FB:ssa myös Kreetan Maku-sivulla, kiitos!   Paastoruokia on siis tarjolla, kuten taramosalaattia, mustekaloja monissa muodoissaan, lagana-leipää, halvaa, papuja, vihanneksia monin tavoin valmistettuna, kalaa, etanoita muttei selkärankaisista peräisin olevaa.

Fodelen kylässä lähellä Iraklionia taas juhlitaan appelsiinien merkeissä, tuottaahan rehevässä laaksossa vuorten helmoissa oleva kylä juuri niitä. Jos käyt kylässä, kävele aina keskiaikaiselle kirkolle ja sen vieressä olevalle El Grecon museolle saakka.

Gergerin kylässä Psiloritiksen juurella, siis Iraklion puoleisessa päässä Kreetaa, juhlitaan kunnolla: Oheinen video kertoo hyvin millaista meno on:

Täällä menoihin kuuluu myös ´epäsopiva hääpari´, joka näkyy videoilla.

Antiskarin kylässä epäsovia häitä  on juhlittu puhtaana maanantaina jo 3o vuotta perusteellisesti, ohjelmassa on morsiamen ryöstö ja monenlaista säädytöntä ….Antiskarin löydät Asterussiavuorilta Messaran tasangolta ja Miresistä etelään-

 

Furfuran kylässä Amarin laaksossa on myös kameleita, ajajia ja hääpareja. Jorgopotamon alueen Melidonissa (Panormon lähellä) on myös melkoiset juhlat, munien kerääminen, sitten Kaiti eli epäsopivat häät morsaimen ryöstöineen..

Paleohorassa lennätetään leijoja ja syödään ulkona mikäli sää sallii….

Olin unohtaa. Kameli on kreikaksi ´kamila´. Arvaatte varmaan ettei muualla niin kauniina pidetty naisen nimi Camilla ole täällä suosiossa…

Viimeisimmät artikkelit
Vietä päivä Vamosissa
Vietä päivä Vamosissa
Terra Creta
Terra Creta
Ruokablogien kärki
lokakuu 23, 2017, 10:39 am
Selkeää
Selkeää
21°C
Tuntuma: 19°C
Ilmanpaine: 1010 mb
Kosteus: 72%
Tuuli: 7 m/s L
Puuskissa: 7 m/s
Aurinko nousee: 7:36 am
Aurinko laskee: 6:38 pm
Ennuste lokakuu 24, 2017
Päivällä
Verrattain pilvistä, sadekuuroja
Verrattain pilvistä, sadekuuroja
21°C
Tuuli: 4 m/s L
Puuskissa: 8 m/s
Ennuste lokakuu 25, 2017
Päivällä
Sadekuuroja
Sadekuuroja
19°C
Tuuli: 2 m/s PI
Puuskissa: 3 m/s