Gavalohóri

 

Kreetan Maku-kuva Gavalohorista
Gavalohorin kirkon fasadi

 

 

 

 

 

 

 

Kolmisen kilometriä suositun rantalomakohteen Almiridan takana on pieni ja vahva kylä, Gavalohóri. Parisataa asukasta tai niillä main, töissä käydään Haniaan myöten, kaikilla on oma pieni keittiöpuutarhansa ja oliivipuunsa, jotkut hoitavat eläimiä, osa on eläkkeellä. Osalla on työpaikka kylässä, on  kauppiaita, myyjiä, leipureita ja kahvilanpitäjiä.  Kylässä kirkko, jonka suojeluspyhimykset ovat Pyhä Haralambos (10.2.) ja syyskuun 8:na juhlittava Neitsyt Maria.  Vähän ulkopuolella kylää, sen tien varressa, joka nousee Vamosiin, on Pyhän Fanurioksen kirkko. Sinne mennään 27.8. aamulla siunauttamaan Fanurikosen kakku!

Kylän nimi tulee Gavalo-suvusta, joka oli yksi 12 perheestä, jotka Bysantin keisarikunta määräsi muuttamaan Kreetalle Apokoronasin alueelle asuttamaan merirosvojen tyhjentämiä kyliä. Tämä tapahtui vuonna 1097. Kylä sijaitsee sopivasti notkossa, se ei näy merelle, josta vaara uhkasi. Gavalohorin alueella on ollut asutusta jo minolaisella ajalla.  Arkeologit ovat löytäneet mm. hautausmaan läheisiltä kukkuloilta. Jos on ollut hautausmaa, on ollut myös asutusta. Tuolloinen satama oli Almiridassa. Matalapohjaiset laivat vedettiin rantahiekalle, josta lastia purettiin ja lastattiin.  Suuret amforat pysyivät pystyssä hiekassa, joka myös kävi laivojen ballastina.  Gavalohoriin aikanaan kuuluneen Almiridan laidalla on säilynyt edelleenkin vanha mosaiikki, joka ajoitetaan …. Nykyiset asukkaiden esi-isinä pidetään doorilaisia, jotka saapuivat Kreetalle noin….Jos minolaiset olivat pieniä ja siroja ja tummatukkaisia, olivat doorilaiset pitkiä ja vaaleita ja sinisilmäisiä.

Kylän yhteishenki on vahva ja sen synnyttämisestä kyläläiset kiittävät entistä kyläpäälliköään Jorgos Stilianosta, joka 1960-luvulla ymmärsi sivistää kyläläisiään ja opetti arvostamaan omaa paikallista kulttuuriperintöä.  Tämän työn tuloksena kylässä on kaunis käymisen arvoinen kotiseutumuseo, joka ei suinkaan ole täyteen ahdettu luetteloimattomia esineitä, kuten niin usein taitamattomien harrastajien tapana on.  Tämä museo on informatiivinen ja kertoo kylän kivenhakkaajista, silkinvalmistuksesta, ruukuntekijöistä jne.  Kylän alueella on hyvää ja suhteellisen kovaa työstettäväksi hyvin kelpaavaa vaaleaa kalkkikiveä. 1800-luvun mestarien kädenjälki näkyy kaikkialla lähialueilla Haniaa myöten.  Oman kylän kirkon kamanat ja pylväät ja ovipielet ovat omien miesten tekemiä samoin kuin varsinaisena taidonnäytteenä kirkon seinässä näkyvä kaunis pyöreä pitsikuvio. Apokoronasin alueella on säilynyt monia kauniita kaivoja, eläinten juottopaikkoja, gurna, joissa pestiin vaatteet, kynnyksiä, holvikaaria, savupiippuja, hautoja. Hanian Magdalenan kirkko, oman kylän Pyhän Yrjön kirkko ja Plakan Evangelistrian kirkko ovat kaikki kylän miesten rakentamia ja koristamia. Tiedetään että kylän kivenhaakkajista oli kysyntääja vientiä kauaksikin, yksi suurista osaajista on työskennellyt jopa Sudanissa asti!  Vieläkin kylässä on jokunen kivialan yrittäjä.

Kylä on aina ollut varakas ja sen talot  tilavia.  Kun kylässä oli sekä kiveä lähellä että osaajia, oli luonnollista että omat asunnot tehtiin suuriksi.  Jos miehet osasivat  veistää pitsiä kiveen, osasivat naiset nyplätä.  Museossa on 1960-luvulla nypläten valmistettu hääpuku. Nypläämisen lisäksi kylässä valmistettiin silkkiä. Siitä kertovat jo silkkiäispuut, mulperit, joita on kaikkialla.  Museon kokoelmissa on komeita silkkisiä kudottuja pöytäliinoja, silkkiverhoja, pyyhkeitä, sängynpeitteitä, kirkkotekstiilejä jne. Maaliskuussa munineiden toukkien kehräämät kotilot olivat lankana jo syksyllä. Silkintuottaminen ja hienojen käsitöiden tekeminen toi perheiden naisille huomattavia lisätuloja.

Museossa on vanha kreetalainen asunto, jossa tilankäyttö on nerokasta.  Korkealle pankolle nostetun vuoteen alla on patitíri, viininpolkemiseen käytetty sammio. Lattiassa on lautaluukun alla kivinen allas, gourna, johon mehu valui.   Kun viiniä poljettiin vain päivä tai kaksi, oli luonnollista, että tilan säästämiseksi sen päälle rakennettiin kansi ja kannen päälle  nostettiin patjat.  Tupakeittiössä ei ennen muinoin ollut kiinteää ruokapöytää, vaan pyöreä liikuteltava sofra,  kuin matala sohvapöytä, joka voitiin nostaa vaikka leveälle puusohvalle parin ruokailijan väliin.  Sofra toimi myös leivinpöytänä. Tuolit olivat myös usein matalajalkaisia. Niiden lisöksi istuimina lieden ja sofran ympärillä oli yksinkertaisesti pölkkyjä. Ruoka valmistettiin nurkassa olevassa piisissä, johon oli muurattu pesä tulta varten. Sen reunoille tuettiin kattila. uuni oli kovin harvinainen, sen paikka oli lähes aina talon ulkopuolella.  Se oli ennenkaikkea leivinuuni, jossa leipomispäivinä valmistettiin uuniruokia.  Niitä tehtiin muutoin vain suuriin juhliin, sillä lämmittäminen vei paljon puuta, jota ei ollut kovin helppo hankkia. Sitä paitsi kesällä uunia ei lämmitetä, sen aika on syksystä kevääseen. Näin ollen kreetalaiset arkiruoat ovat kattilassa valmistettuja, juhlavammat tehdään uunissa.

Patitirin lisäksi kreetalaiseen tupakeittiöön kuului usein iso puusohva, sofa, sekä kodinkoneina kangaspuut ja vyyhdinpuut.

Museosta poistuessani sain oppaakseni Tassoula Fronimakin,  neuvokkaan monitoiminaisen, jonka usein löytää kylän naisten osuuskunnan myymälästä. Sain katsauksen kreetalaiseen kriisiproblematiikkaan, hallintokulttuuriin, kylän historiaan ja nykypäivään sekä kirkonmaalauksen sävyeroihin. Tassoula vei minut katsomaan kylän huipulla olevia ikivanhoja sternoja. Sinne vie tie kyläaukiolta suoraan ylös ja itään, kahvilan sivuitse ja leipomon vieritse ylös harjanteelle, jossa on paitsi valtava määrä ulkomaalaisten omistamia kauniita villoja, myös  pari tusinaa 1100-luvulla rakennettua vesisäiliötä.  Kukkuloiden sadevesi kertyy joenuomaan, jonka poikki on aikoinaan (bysanttilaisella ajalla ennen 1243?) rakennettu silta ja toinenkin.  Ne ovat padonneet vedet niin, että jokitörmään on kaivettu mainitut kaivot, sternat, joihin vesi on johdettu. Ne olivat käytössä aina vuoteen 1968 saakka. Vettä niissä on edelleenkin. Nyt sinne tulee satunnaisesti paimenia juottamaan eläimiään.

Alempana kylässä, aivan sen ytimessä, on vanha hieno holvirakennus, jossa 1930-luvulle asti toimi oliivipuristamo, fabrika.  Itse rakennus lienee venetsialaiselta ajalta.  Käväisimme vielä katsomassa komeaa kirkkoa, jonka edustalla tapasimme kylän papin, Isä Konstantinoksen ja hänen vaimonsa ja  lapsensa. Kirkko oli rakennustelineiden peitossa, muurilaastia oltiin juuri sävyttämässä sopivaksi.  Seinässä oli monta testilaikkua, joista piti valita se sopivin. Papin vaimo huolehti meille eteen kahvia ja tuoremehua ja vettä sekä suuret palat artosta, aamun palveluksesta jäänyttä siunattua leipää.  – Viekää sitä nyt mukananne, jakakaa, kyllä se jollekin kelpaa!

Iltapäivä oli jo pitkällä, papin perhe oli vapaalla eikä paterillakaan ollut virkavaatteita yllään. – On niin kuuma, ulkona hellettä 36 astetta, eikö kirkossa ole ilmanvaihtoa.  Aamun liturgiassa tuli kuuma, monta kerrosta vaatetta päällä eikä ilma liikkunut yhtään, tunnusti isä Konstantinos. Tassoula kertoi, että tämä Isä on hyvin pidetty seurakuntalaistensa keskuudessa. Jakaa tarvitseville, joita nyt riittää. –Nyt kun maatalouspankki myytiin, niin siitä saattaa seurata vaikeita aikoja. Kaikkien kreikkalaisten viljelijöiden lainat ja kiinnitykset ovat siellä, se jakoi tuet, mutta nyt EU:n kilpailusäännösten takia se ei saanut jatkaa olemassoloaaan ja niin se myytiin, käytännössä lahjoitettiin, toiselle pankille. Katsotaan miten Kreikan maaseudun käy, miten käy meidän kylämme, ihmettelee Tassoula.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Mitä kirjaimia ja numeroja näet? *

Viimeisimmät artikkelit
Vietä päivä Vamosissa
Vietä päivä Vamosissa
Terra Creta
Terra Creta
kesäkuu 24, 2017, 3:07 am
Selkeää
Selkeää
22°C
Tuntuma: 23°C
Ilmanpaine: 1020 mb
Kosteus: 88%
Tuuli: 3 m/s PL
Puuskissa: 3 m/s
Aurinko nousee: 6:09 am
Aurinko laskee: 8:43 pm
Ennuste kesäkuu 25, 2017
Päivällä
Melkein selkeää
Melkein selkeää
32°C
Tuuli: 1 m/s P
Puuskissa: 3 m/s
Ennuste kesäkuu 26, 2017
Päivällä
Melkein selkeää
Melkein selkeää
32°C
Tuuli: 2 m/s PPL
Puuskissa: 3 m/s