Pyhän Fanurioksen kakkujuhlat

Pyhimysjuhlassa

Pyhän Fanurioksen kappeli Vamosin ja Gavalohorin välillä

 

Pyhiinvaellus

Jo Jorjupolin  (Georgioupolis) tuolla puolen se alkoi.  Ensin yksi tientallaaja asfaltin reunalla, pyhävaatteissa ja lenkkareissa päättäväisessä vauhdissa.  Pari kilometriä myöhemmin toinen.  Sitten kolme naista metrin pituisen kynttilän kanssa.  Lisää ja lisää väkeä kävellen samaan suuntaan aamuvarhaisella.  Kreetalla ei ole tapana lenkkeillä tai kulkea kävellen,  joten mihin  ihmeeseen nämä ovat menossa?  Miksi he ovat valinneet kesän polttavimman päivän?  Pyhiinvaelluksellako he ovat?  Seuraavalla suoralla liikennepoliiseja ja sinisiä hälytysvaloja, mutkan takana  päätien varsi täynnä parkkeerattuja autoja, levennyksellä puiden alla kymmeniä ja kymmeniä liinoitettuja muovipöytiä ja satoja tuoleja.  Niiden takana Valkoisilta vuorilta valuva joki ja sen varrella jättimäisten puiden alla pieni kappeli,  jonka kellot kilkkasivat.  Pyhän Fanurioksen juhlapäivä voi alkaa.  Sillä kauimmaisella vaeltajalla kestää vielä kolmisen tuntia ehtiä tänne.

Minä olin menossa Gavalohoriin, jossa sielläkin on Pyhän Fanurioksen kirkko. Ajatuksissani ei niinkään ollut pyhimyksen muistaminen kuin sen asian varmistaminen, että perinteistä pidetään kiinni.  Perinteeseen kuuluu, että tälle pyhimykselle leivotaan kakku ja se viedään kirkkoon siunattavaksi ja sitten jaettavaksi paikalle saapujille.  Näin tehdään varsinkin jos on kadottanut jotain ja haluaa sen takaisin.  Minulta on vyötärö hukassa ja ystävättäreltäni  mies.  Monelta kreetalaiselta toimeentulo.  Väitetään, että kun kakun toimittaa siunattavaksi ja se jaetaan seurakunnan kesken, puuttuu Pyhä Fanurios asiaan ja  näyttää, ´faneróni´, mistä kadonneen asian löytää.

Gavalohorin pieni Fanurioksen kappeli on kuivalla rinteellä Vamosiin nousevan tien mutkassa.  Kellot läppäsivät kun kapusimme mäkeä ylos.  Kourallinen väkeä kesäasuissaan, lapsia mukana.  Isä Konstantinos aloitti messun hikikarpalot jo nyt otsallaan.  Eikä hellettä helpottanut se, että kappelin seinämaalaukset  kuvasivat  pyhimyksen kärvennystä suuressa tulessa.  Vieressä pyöri tuuletin.  Muutkin uudet vempaimet tunkevat jumalanpalvelukseenkin: kun ristisaatto kiersi kirkkoa ja ikonin perässä kulkivat veisaajat, luki yksi sanoja iPadista.  Painaa vähemmän kuin raskas messukirja.

1-IMG_7965

Pyhä Fanurios ja kakut

Useimmilla pyhimyksen nimipäiväjuhlille  tulijoilla oli mukanaan kakku, pyhää leipää, artosta, sekä oliiviöljyä.  Oliiviöljyä tarvitaan lampukoissa.  Kakut ja muut tarjottavat nostettiin  pöydille kirkon seinänvierille.  Isä Konstantinos siunasi ne sai sen jälkeen kouraansa nivaskan käsinkirjoitettuja vihkonsivuja, joissa oli nimilistoja.  Hän tavasi harakanvarpaat urhoollisesti ja sai apua vieressä seisovilta rouvilta.  Emme ymmärtäneet mistä tässä oli kyse ennenkuin kirkkokaffeilla Tasullan kanssa. –  Veittekö  paterille paperin?.. Voi voi… ette te sitten sitä vyötäröä ja miestä löydä, nauroi Tasulla.  Ensi vuonna uudestaan..!

Alkupaloiksi saimme  kappelin eteläsivulla vaaleaa leipää ja sen päällä siivun sardellia sekä mukin punaviiniä.  Pohjoiskyljellä oli sama tarjoilu, mutta vahvistettuna gravieralla. Kysyin viiniä kaatavalta heikosti tutunnäköiseltä rouvalta, mistä syystä he tällaisia eväitä ovat mukanaan tuoneet.  –´No kun tämä kappeli on meidän suvun, äiti näki Fanurioksen unessa ja niin tämä rakennettiin.  Niinpä mekin joka vuosi ruokimme vuorisaarnan tapaan  viidellä leivällä ja kahdella kalalla.´  Tulipa syvyyttä sardellileipään.  Kulautin toisen mukin viiniä ja kysyin mistä rouvan tunnen. –Meillä on se puutarhamyymälä tuolla Kalivesissa, olet käynyt siellä.  Ja samalla rouva onki selville mitä minä työkseni teen ja samassa kiskaisi miestään hihasta.  Niin sitten sovittiin bisnestaapaaminen.  Me olimme miehen kanssa tutustuneet jo kirkon takapihalla.  Olimme istuneet vierekkäin ahtaalla aidalla siinä ainoassa kohtaa, missä oli varjo. Jumalanpalveluksen edessä varjo kapeni ja me kaksi olimme lähestyneet  toisiamme intiimille asteelle. Kirkon piha on hyvä verkottumisalusta.

Fanuropitoja oli kertynyt monta.  Osa oli tilattu leipomosta, osa tuli uunivuoissa alumiinifoliolla peitettynä. Maistoin kahta. Toisessa oli rusinoita ja se oli varsin makea, toinen oli kevyempi versio sekä rusinoiden että makeuden suhteen.  Molemmat hyvin kuohkeita.  Tämä on siitä merkillinen kakku, että sen leipomisessa ei tarvita  vatkausta eikä munia. Kaikki aineet vain sekoitetaan keskenään ja kaadetaan vuokaan ja paistetaan.  Rasvana on oliiviöljy, se ei vaahtoudu vaikka miten vatkaiksi.  Se  ei  maistu läpi, mutta toimii kyllä kohotusaineena antaen rakennetta.  Hiukan leivinjauhetta ja soodaa lisäksi ja niin saadaan komea kakku.

Kyselen vielä miksi jotkut menevät kävellen kirkkoon,  juuri niinkuin aamulla olin toisessa paikassa nähnyt. –´He ovat pyytäneet pyhimyksen apua johonkin pulmaansa ja luvanneet, että kun ongelma ratkea, he saapuvat kävellen ja lahjoja tuoden.´  Olin luullut että tämä olisi jo taaksejäänyttä taikauskoa ja mummojen valtakauden jäänteitä, mutta niin vain olivat tienvierustat täynnä kulkijoita.  Enemmistö oli nuori miehiä.  Näinkö on kriisi koetellut?

Kotimatkalla päätien varsi  Vrissesin kylän kohdalla oli edelleen täynnä parkkeerattuja autoja.  On siis muitakin,  jotka ovat jotain kadottaneet elämässään.  Väkeä saapui edelleen tasaisena virtana  tuoden Fanuriokselle kakkuja ja kynttilöitä.  Niitä ei sentään kakkuun tökätty, ne vietiin kirkon pihalla oleviin telineisiin.  Jalkauduin  ja sain pujotella muutaman sadan metrin matkan autojen ja tien penkalle katettujen pöytien ja tienvarsigrillien välistä.  Suvlakivartaat ja friteeratut perunat olivat vakioannos.  Muutamissä pöydissä oli edelleen  väkeä, vaikka  aurinko oli jo alhaalla ja varjot pitenivät.  Otin kirkolta mukaani palan pyhää leipää, artosta ja kakkua  tuliaisiksi kotiväelle.  Se on maan tapa.  Isä Konstantinos  antoi minulle  pyhimyksen muovitetun kuvan.  Taidan laittaa sen näkyville,  Fanurios kun  tuntuu olevan aikaansaava kaveri varsinkin täällä läntisellä Kreetalla, vaikkei olekaan kanonisoitu.

Tässä linkissä kakkuohje. Helppo tehdä, maistuva ja vegaani vielä kaiken lisäksi.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

12 + twenty =

Mitä kirjaimia ja numeroja näet? * Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.

Viimeisimmät artikkelit
Vietä päivä Vamosissa
Vietä päivä Vamosissa
Terra Creta
Terra Creta
Ruokablogien kärki
joulukuu 19, 2017, 12:14 am
Verrattain pilvistä
Verrattain pilvistä
12°C
Tuntuma: 8°C
Ilmanpaine: 1020 mb
Kosteus: 81%
Tuuli: 6 m/s L
Puuskissa: 6 m/s
Aurinko nousee: 7:27 am
Aurinko laskee: 5:13 pm
Ennuste joulukuu 19, 2017
Päivällä
Puolipilvistä
Puolipilvistä
14°C
Tuuli: 3 m/s LPL
Puuskissa: 5 m/s
Ennuste joulukuu 20, 2017
Päivällä
Melkein pilvistä
Melkein pilvistä
13°C
Tuuli: 4 m/s IPI
Puuskissa: 6 m/s