Sininen täysikuu

Kreetan maku-kuva

Elokuu 2013

 

Päivällä kävellessäni kyläaukion poikki,  kuulin kahvilasta römeän äänen kutsuvan. – Istu hetkeksi, sanoi  kyläyhdistyksen kantava voima, Jorgos Hatzidakis,  juo kupponen kanssani niin päästän sinut sitten asioillesi.  Hikinen mies oli tullut tuoleja kantamasta. – Kaksisataa viisikymmentä me sinne Pyhän Paraskevan silmien alle levitimme.  Toivotaan nyt, että väkeä tulee.   Postituslistalla oleville laitoin pari päivää sitten tiedotteen ja näissä muissa tilaisuuksissa siitä on kerrottu,  hiukan tässä jännittää, paljasti Jorgos. – Lippujen hinta on 5 e, joten ei senkään pitäisi karkottaa kuulijoita.   Illalla on odotettavissa täydenkuun konsertti ja runoilta Pigádian mäellä tuossa Vamosin laidalla.   Yhdeksän muusikkoa, joista pari venäläistä, yksi hollantilainen, muutama ammatikseen maailman metropoleissa soitteleva kreikkalainen  ja loput paikallisia taitureita.  Kaikki lomailemassa Apokoronasin alueella.  Kokoonpano on niin uusi, ettei sillä vielä ole nimeäkään, kertoo Jorgos,  mutta jospa iltaan mennessä olisi!

Illalla kiipesin Pigádian mäelle.   Kuu oli vielä alhaalla,  oli juuri noussut  näkyviin  Vamosin harjanteen takaa Jorjúpolin suunnalta ja etsi tietään sypressimetsän varjoissa.  Konserttialue oli tupaten täynnä kun saavuin,  puhvetti oli auki ja alueen reunoille olivat muutamat paikalliset seurat ja yrittäjät levittäneet myyntipöytänsä.   Vamos Ensemble soitti ikivihreitä keinuvia kappaleita menneiltä vuosikymmeniltä, juuri sellaisia joita saattoi kuvitella kuulevansa metsäpurojen varsilla kun keijut ja nymfit ilakoivat.  Runot ja kirjallisuusotteet rytmittivät musiikkia.  Pelkkää vetten neitojen leikkiä  ei runojen maailma kuitenkaan aina ollut.  Aurinko ja kuu, alati riitelevät sisarukset, oli taivas erottanut toisistaan.  Kun aurinko laskee, kuu nousee.  Enää ne eivät näe toisiaan.  Salaperäinen sininen kuu saa muistamaan mikä on ihmisenä olemisen tarkoitus.  Mustasukkainen kuu hautoo kostoa kun ei pääse ihmisasumuksiin sisälle. Lempeä kuu valvoo rakastavaisten tapaamista.  Se ei paljasta piilossa olevia.

Mikä ihmeen voima tässä kylässä on? Asukkaita on tasan 761, mitä nyt jokunen ulkomaalainen päälle, mutta ei meitä lasketa organisoijiksi, vain yleisöksi.   Asukkaista melkoinen osa on  alaikäisiä, yli-ikäisiä ja passiivisia.  Pari iltaa sitten maanantaina, kun kuusta puuttui vielä alareuna,  oli edellinen tilaisuus.  Se tosin oli seurakunnan järjestämä, mutta kyläyhdistys hoiti tarjoilun.  Sunnuntaina  oli kauppiasyhdistyksen järjestämä musiikki-ilta kyläaukiolla.  Ne juhlat loppuivat aamukuudelta.  Sitä edellisen järjesti  kylätoimikunta  viikkoa aiemmin  muistutuksena siitä, että Kreetan liittymiseen emä-Kreikkaan  johtaneet  tapahtumat saivat alkunsa täällä sata vuotta sitten.  Se oli parin tunnin tilaisuus.  Huomenna on kirkonrakentaja-Trulloksen järjestämä hyväntekeväisyyskonsertti.  Väkeä tulee paikalla satamäärin ilta illan jälkeen.

Mikä näitä ihmisiä oikein vaivaa?  Ei meillä Suomessa vaan…. Onko tämä vastalääkettä kriisille? Puretaan turhautumista  tekemällä asioita toisten eteen? Iloitaan kun onnistutaan.  Luodaan yhteishenkeä? Puhalletaan samaan hiileen?  Tehdään positiivisia asioita jottei  ikävä yllätä? – Ei tätä kurjuutta muuten jaksaisi, sanoi  vieressäni istunut kyläläinen.  Pääsin juuri eläkkeelle. Piti saada 450 e kuukaudessa, sillä olisimme selvinneet juuri ja juuri,  kun mieskin saa jotain.  Mutta summa leikattiin. Saankin 280 euroa kuussa.  Ihan itkettää.    Naapuri pyyhki silmäkulmansa, nosti katseensa Enseblen paljain jaloin tanssivaan ja soittavaan huilistiin ja antoi musiikin lohduttaa.  Puristimme toinen toistemme kättä.  Me selviämme!

Poislähtiessä pysähdyin kiittämään kyläpäällikköä hienosta tilaisuudesta ja ihmettelemään kylän voimaa. – Me rakastanne tätä kylää ja tätä maaperää, tätä aluetta, jossa toimimme.  Meillä tähän kulttuuriimme kuuluu osallistua,  on kuulunut jo tuhansia vuosia. Jos olet ´polítis´,   kansalainen, se tarkoittaa mukana olemista, joko järjestämässä tai organisoimassa.  Kun on monta ´politis´, syntyy ´polis´, kaupunki/kylä/yhteisö.    Sen ulkopuolella olevat  ´ idiótes´, ne,  jotka eivät toimi.  Osallistumattomat. Ne, jotka kulkevat töistä kotiin ja takaisin töihin, omaan napaansa tuijottaen.  On meillä niitäkin.  Siitä  ´idiotes´-sanasta kehittyi myöhemmin sana idiootti.

Taidan tietää  mitä kyläpäällikkö tarkoittaa.

One Response to Sininen täysikuu

  • Kiitos Merja taas ihanasta blogista!! Josta meidän suomalaisten sietäisi opetella nuo sanat ”polis” ja ”idiotes”, niitä me nyt kaipaamme täällä Suomessa.Enempää en aioa sanoa, muut siitä ymmärtäköön ovat sitten polis tai idiotes -kansaa, senhän jokainen sisällään valitsee!! On niin ikävä sinne Kreikan ihaniin samettisiin öihin…että kukaan ei voi sitä edes oikein ymmärtää!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

4 × 2 =

Mitä kirjaimia ja numeroja näet? * Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.

Viimeisimmät artikkelit
Vietä päivä Vamosissa
Vietä päivä Vamosissa
Terra Creta
Terra Creta
Ruokablogien kärki
marraskuu 24, 2017, 11:13 am
Verrattain selkeää
Verrattain selkeää
18°C
Tuntuma: 17°C
Ilmanpaine: 1020 mb
Kosteus: 77%
Tuuli: 4 m/s L
Puuskissa: 4 m/s
Aurinko nousee: 7:08 am
Aurinko laskee: 5:12 pm
Ennuste marraskuu 25, 2017
Päivällä
Verrattain selkeää
Verrattain selkeää
18°C
Tuuli: 2 m/s LPL
Puuskissa: 3 m/s
Ennuste marraskuu 26, 2017
Päivällä
Puolipilvistä
Puolipilvistä
19°C
Tuuli: 3 m/s LPL
Puuskissa: 4 m/s