Georgioupoli(s)/Jorjúpoli
KYLÄN TUNTEMATON MENNEISYYS
Kylän kankeasti kirjoitettava nimi Georgioúpolis on englantilaisen ääntämistavan mukainen kirjoitusasu. Se voidaan myös transkriboida suomalaiseen äänneasuun, jolloin nimeksi tulee helpommin suuhun sopiva Jorjúpoli. Pano vokaalin päällä pidentää tavua, siis Jorjúpoli….
Tämä rannalla sijaitseva pieni mutta vilkkaasti kasvava kylä on uusi asuinpaikkana, Kreetallahan useimmat kylät voivat kehua ellei tuhansien vuosien katkeamattomalla asutuksella niin ainakin satoja vuosia vanhoilla asuinpaikoilla.
Osa Valkoisten vuorten, Lefká Ori, vesiä laskee mereen täällä. Sisämaassa olevan Vrissesin kylän keskustassa kolme vuorilta virtaavaa pikkujokea yhdistävät voimansa ja virtaavat kohden Georgiupolia (suom. Jorjúpoli). Niihin yhtyy vielä aivan kylän ulkopuolella maanalainen joki, joka purkautuu nykyisen päätien alta.
Pitkin rannikkoa Rethymnonin (suom. Rethimnon) suuntaan on samanlaisia, ruokoa kasvavia märkiä alueita, joissa vuoriston makeat vedet sekoittuvat suolaiseen veteen. Kreetalla tällaista biotooppia kutustaan nimellä almirós tai armirós (suolainen vesi). Lahden nimi onkin Armirós. Jokilaakso kylän takana oli ennen soinen ja märkä, se tarkoitti myös hyttysiä ja malariahyttysiä, jotka pitivät huolen siitä, että asuminen oli täällä ikävää. Joen suussa ollutta kyläpahasta kutsuttiin myös nimellä Armirúpoli tai jopa Haniá tu Armirú, mikä tarkoittaa Armirón kestikievaria/majataloa/karavaaniseraljia.
Pohjoispuolen kukkulalla on ollut jo Lappan vastinpari Amfimalla (viimeisinä vuosisatoina ennen ajanlaskun alkua Kreeta oli jakautunut keskenään taisteleviin kaupunkivaltioihin, joilla useimmiten oli siivu saaresta, linnoitus/satama/vartiopaikka sekä etelä- että pohjoisrannikolla, itse pääpaikka oli suojassa sisämaassa), mikä tarkoittaa vuorten ympäröimää asuinpaikkaa. Venetsialaiset rakensivat sen läheisyyteen oman linnoituksensa, Castrum dell´Armiron, jonka kreetalaiset valloittivat v. 1262. Se tuhoutui vasta turkkilaisaikaisessa kansannousussa v. 1821.
Kun Kreeta sitten vapautui turkkilaisvallasta, päätettiin kylälle antaa komeammalta kalskahtava nimi Georgioupoli, Yrjönkaupunki. Kreikan kuningas Georgios (1863-1913) hallitsi myös lyhyen aikaa Kreetaa turkkilaiskauden päätyttä vuodesta 1898. Uusi aikakausi synnytti toivon paremmasta. Kuningas määräsi, että saaren soisille alueille oli istutettava eukalyptuspuita, kuumepuita. Niiden tiedettiin haihduttavan niin paljon vettä, että soiset rannat kuivuvat ja malariasta päästään eroon. Näitä valtavia eukalyptuksia on Georgioupolissa kaikkialla. Erityisen komea on kylästä länteen Vrissesin suuntaan vievä tienvarsi. Suuret puut antavat kesälläkin varjoa, kylän kujilla ei ole läkähdyttävää helteisimpinäkään päivinä.
NYKYISIN
Georgioupolilla on hyvä sijainti. Haniaan (43 km) pääsee bussilla päätien varresta noin kerran tunnissa, samoin Rethymnoniin (22 km). Kylää suojaa pohjoisessa Drapanon niemi, jonka suojassa on jokivarsi pienine satamineen ja sen molemmin puolin hiekkarannat. Kylässä on muutama ammattikalastaja. Heidän veneensä ovat satamassa, josta aamulla tuotava saalis päätyy nopeasti alueen tavernoihin ja koteihin.
Jos menet kylästä sisämaahan Vrissesin suuntaan, tulet kulkeneeksi noin kilometrin mittaisen eukalyptuspuiden alle jäävän lehtiholvin varjossa. Siinä missä kuja päättyy, on silta ja sen juurella maanalaisen joen purkautumispaikka. Käy ihmettelemässä. Vesi virtaa aivan rannan kivien alta, sillan alta, mutta eroosiosta ei ole merkkiäkään! Jokivarren biotooppi on lintujen ja vesieläinten ilo. Jos otat allesi veneen tai polkuveneen, pääset jokea pitkin juuri ja juuri maanalaisen virran purkautumispaikalle. Kylmää vettä pursuaa myös hiekkarannoilla, väliin merivesi on todella viileää varsinkin silloin, kun tuulet työntävät mereen purkautuvan jääkylmän veden uimarannalle.
Kesällä kylä avautuu merelle. Aallonmurtajalla on merenkulkijoiden suojelupyhimyksen Pyhän Nikolaoksen kappeli. Se on suosittu kävelykohde varsinkin iltaisin. Rantakatu kasvaa joka vuosi. Hiekkaranta on kapea, mutta aurinkotuolit helpottavat rannalla olemista ja muita palveluja saa yllin kyllin rannan tavernoista ja kahviloista. Iltaisin täällä voi istua ja nauttia auringon viipyvästä kajosta ja seurata miten valot syttyvät rannikolla.
Kylän aukio on toinen keskus. Läpiajo ei enää ole mahdollista ja rauhallinen aukio on nyt entistä miellyttävämpi. Aukiolla on tavernoita, pankki, taksi, kioski ym., mutta istumaan, olemaan ja elämänmenoa seuraamaan houkuttelevat kahviloiden mukavat istuimet. Talvella keskusaukio ja satama kokoaa toiminnan, ranta on silloin hiljainen.
Georgioupolista alkaa noin yhdeksän kilometriä pitkä itään Rethymnonin suuntaan ulottuva hiekkaranta, jonka poikki virtaa pari vuorten kylmää vettä tuovaa jokea. Rannan suuntaisesti kulkee myös saaren päätie. Kun se 60-70-luvulla rakennettiin, suunniteltiin se varmuuden vuoksi kulkemaan niin kaukana rannasta, että se ei rannan mahdollista tulevaa matkailukäyttöä uhkaisi. Tien ja rannan välinen muutama sata metri on paikoin jo hyvin tiiviisti rakennettu. Uusi kauempaa rannan kiertävä ohitustie on suunniteilla Vrissesistä Episkopin kautta Rethymnoniin.
Itse kylä on viehättävä muutaman korttelin yhteisö, joka vierestä kulkevan liikenteen vuoksi on hereillä talvellakin. Hallinnollisesti se kuuluu v. 2011 alusta Apokoronasin suurkuntaan, jonka pääpaikka on Vrisses. Löydät kylästä muutaman ruokakaupan, kirjakaupan, matkamuistoliikkeitä, pesulan, tavernoita, taksiaseman, bussipysäkin päätien varresta, leipomon jne. Hotelleja on joka lähtöön, pienistä huoneita vuokraavista ”rooms to let” -yksiköistä korketasoisiin saakka.
Ympäristössä on pieniä kyliä, kuten esim. Vamosiin johtavan tien varrella olevat kylät, joista osasta on hieno näköala alas lahdelle. Parhaimmilla paikoilla on jo tarjolla ruokaa, kahvia ja näköalaa.
Rannalla on Corissia-hotellien puutarha, jossa on uima-altaita sekä isoille että pienille, kahviloita, ravintola ym. rentoon lomailuun liittyvää, iltaohjelmaa ja viihtyisä ympäristö.
Kournas-järvi (suom. Kurnas)) sijaitsee Georgioupolin takana vuorten juurella. Sinne pääsee päivittäin vaikkapa minijunaretkillä.



