Talo Kreetalla

TALO KREETALLA

 

”Kyllähän minä tiedän, että Sinä aina olet sanonut tähän EI, mutta nyt olisi aivan ohittamaton tilaisuus.”  Tuosta kommentista kesäkuun ensimmäisellä viikolla 2008 alkoi noin kahden vuoden mittainen elämys nimeltä ”talon rakentaminen Kreetalla”.

Kreetan saari vieraanvaraisine ihmisineen oli toki vienyt sydämemme jo kymmenkunta vuotta aiemmin, ja jokavuotiset perhelomamme saarella vain vahvistivat intoamme.  Näkemistä ja kokemista kun tuntui löytyvän riittämiin. Ystävyytemme Evropi-hotellin omistajaan  –  Vasilikseen  –  perheineen oli johtanut siihen, että kakkoskoti Kreetalla oli asettunut haaveeksi jonnekin sielun syvyyksiin ja aikanaan sitten vuokrasimme  ”hellahuoneen” hotellin yhteydestä. Minulla kun freelancer-tyyppisenä työntekijänä on mahdollisuus tehdä työtäni sieltä missä internet toimii.

Tältä pohjalta meille sitten lyötiin eteen tuo ohittamaton tarjous. Vasiliksen Ateenanserkun tontti Plataniaksen yläkylältä, kirkon vierestä, oli tullut myyntiin ja etuosto-oikeus oli Vasiliksella.  Minut vietiin katsomaan tonttia ja asia oli sillä hetkellä kutakuinkin selvä, jo seuraavana päivänä vastasimme, kuten kerran aiemminkin, tahdon. Rakentaisimme yhdessä Vasiliksen kanssa tontille 4-6 asuntoa käsittävän pienkerrostalon; tontin hinnan vuoksi oli koko rakennusoikeus välttämätöntä hyödyntää, perin tuttua täällä pääkaupunkiseudullakin. Kun istuin samalla viikolla ensimmäistä kertaa omalla tontilla ja oman oliivipuun alla, kuunnellen tuulen huminaa ja lintujen laulua, olo oli hämmentyneen onnellinen.  Ja niin sai freelancer taas uudenlaisen toimenkuvan rakennuttajana Kreetalla.

Koska tontti on yläkylän tavernoiden lähellä, ja koska Vasiliksen aika turistikaudella kuluu hotellia pyörittäessä, päätimme aloittaa varsinaisen rakentamisen vasta marraskuun alussa 2009. Toki jo sitä ennen pääsin tutustumaan kreikkalaiseen byrokratiaan. Tarvitsin veronumeron voidakseni omistaa jotain ja tarvitsin paikallisen pankkitilin rahansiirtoja varten. Näitä varten minun piti, passin tietojen lisäksi, kertoa sekä isäni nimi, että äitini tyttönimi, kreikassa kun ei tunneta sosiaaliturvatunnusta vaan ihmiset tunnistetaan näiden sukuketjujen avulla, tai sitten ei. Pankki halusi myös todistuksen työnsuhteestani. Koska se, että satun olemaan oma työnantajani –  ja todistuksen saaminen mielestäni mahdollista mutta aika outoa  –  tuntui aiheuttavan melkoista hidastumista asioiden hoitoon, käytti Vasilis perikreikkalaista tapaa asioiden hoitoon; hetken aikaa meteli oli kova ja paperit lenteli, mutta sitten rauha laskeutui maahan saman tahtiin leijuvien paperien kanssa, ja minulla oli oma pankkitili.  Vielä jouduin toimittamaan heille verotodistuksen edelliseltä verovuodelta Suomesta. Sen he saivat, varustettuna kaikilla suomalaisesta verotoimistosta vielä löytyvillä leimoilla – ja suomenkielisenä. Eivät ole kyselleet sen koomin. Ja kaikki tämä vain koska halusin siirtää heidän pankkiinsa hitonmoisen kasan rahaa.

Rakennuspiirustukset ja -luvat saatiin kuin saatiinkin vuoden aikana kasaan; suunnitelmat muuttuivat pariin kertaan ja arkkitehti kerran, mutta kun turistit lokakuun lopussa lähtivät, meillä alkoi oliivien poiminta ja – valitettavasti – oliivipuiden kaato tontilta. Kuudesta tontilla kasvaneesta oliivipuusta saimme noin 20 litraa ensiluokkaista oliiviöljyä.  Monttu taloa varten syntyi muutamassa päivässä, onneksemme kaivuun yhteydessä ei löytynyt mitään Museovirastoa kiinnostavaa. Se ei olisi yllättänyt, mutta kun emme olleet suunnitelleet kaivauksen perustamista, vaan kodin. Viereisen kirkon altakin on löytynyt Toisen  Maailmansodan aikainen varsin mittava luolasto, jota nyt raivataan ja valmistellaan turistien iloksi.

Varsinainen raaka-rakentaminen sujui vauhdikkaasti, olihan Vasiliksella lähiaikojen kokemusta hotellin rakentamisesta ja sen laajentamisesta kahteen kertaan, joten yhteydet päteviin rakentajiin olivat jo olemassa.  Ilman Vasiliksen  vankkaa kokemusta paitsi rakentamisesta, myös budjetoinnista (ennen hotellin perustamista hän toimi suuren kansainvälisen yrityksen talousjohtajana Ateenassa), emme luonnollisesti olisi urakkaan uskaltaneet lähteä.  Kreikkalaiset rakennussäännökset poikkeavat suomalaisista mm. siinä, että maanjäristysten mahdollisuus on aina otettava huomioon. Talomme lepää ns. laakeroidulla laatalla, eli kahdella päällekkäisellä betonilaatalla, joista päällimmäinen on 80 cm paksu, betonin lisäksi rakenteissa on rautaa noin 30 tonnia, joten talon kestävyys on taattu. Murtumia voi tulla, jos richterit kipuavat yli kahdeksan, mutta kasassa pysyy. Kreikassa arkkitehti vastaa rakenteista ja valvoo, että ne tehdään sääntöjen mukaan.

Olemme rakennuttaneet talon myös Suomessa, ja täällähän pitää olla kaikki asiat suunniteltuna, sohvapöydän paikkaa myöten, ennen rakennuslupien myöntämistä.  Kreikassa rakennuspiirustukset ovat ”ohjeellisia”; ensin tehdään piirustukset, sitten rakennetaan talo ja sitten korjataan piirustukset vastaamaan todellisuutta. Minulle se aiheutti verenpainetta ja harmaita hiuksia, kun suunnittelin keittiöitä yms. täällä kotosuomessa piirustuksen perusteella, todetakseni paikanpäällä, että kappas, tuohon onkin tullut ikkuna ja kas, portaat nousevat noin päin.  Itse vietin aikaa Kreetalla mahdollisimman paljon. Tuo luova rakennuspiirustusten noudattaminen ja Vasiliksen parantumaton taipumus ”parannella” asioita, sen enempiä kumppanilta kyselemättä, opetti, että on parasta olla paikalla kertomassa mielipiteensä eli pitämässä puolensa. Kiitos Vasiliksen parantelujen toki, meillä on nyt uima-allas sisäpihalla ja kattoterassi, noin alkuperäisten piirustusten ulkopuolelta.

Kun päästiin sisustustöihin, alkoi varsinainen kulttuurien kohtaaminen. Kuten mieheni, omansa tuntien, totesi, vastakkain oli kaksi maailman itsepäisintä lajia: suomalainen nainen ja kreikkalainen mies. Aivan uskomattoman rönsyilevien ja välillä kuukausia kestäneiden neuvottelujen jälkeen meillä on ulko-ovet, jotka aukeavat ulospäin; vaikka se onkin vaarallista, koska oven takanahan voi olla joku kun sen avaa. Meillä on lattialämmitys kylpyhuoneissa; joka vasta vaarallinen onkin, koska märkätiloihin ei voi laittaa sähköä. Onneksi me pohjoismaalaiset kestämme niin hyvin sähköä. Meillä on myös lukko wc:n ovessa; ”Mitä ihmettä te teette siellä vessassa, kun se pitää laittaa lukkoon?” Ja lukot makuuhuoneiden ovissa, kun en jaksanut selittää ettemme niitä tarvitse. En tohtinut kysyä miksi se heillä on normaalia?  Ja meillä on keittiökalusteet asennettuna suomalaisen standardin mukaisesti eli yläkaapit 20 cm alempana kuin paikallisilla. ”Ihmisethän luulevat, että te olette kääpiöitä ” – sanoi pitkänhuiskea 160 senttinen puuseppä. Sama, joka teki neljä kertaa saman kaapiston. Hän kun päätti hieman parannella (kysymättä, tietenkin) työpiirustuksiani. Loppuvaiheessa työmiehet jo naureskelivat, että ”niin Raila, se on vaarallista täällä Kreetalla”.

Mitä kaikkea tästä sitten opin.  Pinna venyi. Ja venyi. Minä en huutanut kertaakaan, kenellekään.  Sangen alhainen verenpaineeni kohosi normaalilukemiin, ehkä jopa yli.  Aloin uskoa ihmeisiin, niin monta kertaa kuulin sanovani ”tämä ei voi olla totta”. Kreetalta löytyy paljon äärimmäisen työteliäitä, ammattitaitoisia, luotettavia ja huumorintajuisia työläisiä, jotka projektin aikana oppivat tulkitsemaan (kirjaimellisesti) niskakarvojeni asennosta, missä mennään.  Ja niitä muita. Ja, että jo kulaus rakia saa kaiken tuntumaan ”ihan normaalilta”.  Ystävyyssuhteet säilyivät, ja valtaosa työmiehistä suostuu edelleen tekemään töitä meille, samalla kun korjailevat vanhoja virheitään.

Ensimmäinen huoneisto valmistui muuttokuntoon heinäkuussa 2010.   Valmistuminen tarkoitti, että siellä olivat ikkunat, ovet ja huonekalut, ja vesi tuli ja meni, ja sähköt, osapuilleen. Samaan aikaan alakerran asunnossakin oli jo huonekalut, vain ovet ja ikkunat puuttuivat.  Kun muutin tavaramme Evropin hellahuoneesta kilometrin verran ylämäkeen ja toiseen kerrokseen 37 asteen helteessä, arvostin kovasti sitä ”tarpeetonta” invertteriä joka jäähdytti makuuhuoneen siedettävään lämpötilaan. Kun istuin umpiväsyneenä olohuoneen sohvalla ja katsoin aurinkoa, joka laski Rodopoun niemimaan taakse, tiesin että valintamme oli oikea.mihin se läks?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 × 3 =

Mitä kirjaimia ja numeroja näet? * Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.

Viimeisimmät artikkelit
Vietä päivä Vamosissa
Vietä päivä Vamosissa
Terra Creta
Terra Creta
joulukuu 19, 2017, 12:17 am
Verrattain pilvistä
Verrattain pilvistä
12°C
Tuntuma: 8°C
Ilmanpaine: 1020 mb
Kosteus: 81%
Tuuli: 6 m/s L
Puuskissa: 6 m/s
Aurinko nousee: 7:27 am
Aurinko laskee: 5:13 pm
Ennuste joulukuu 19, 2017
Päivällä
Puolipilvistä
Puolipilvistä
14°C
Tuuli: 3 m/s LPL
Puuskissa: 5 m/s
Ennuste joulukuu 20, 2017
Päivällä
Melkein pilvistä
Melkein pilvistä
13°C
Tuuli: 4 m/s IPI
Puuskissa: 6 m/s