Thrapsanó

– ruukkujen ja ruukuntekijöiden kylä

Löysimme takaisin Kastelliin ja ajoimme sen läpi suuntana Thrapsanó.  Kylä on yksi saaren neljästä vanhasta ruukkukylästä.  Margarítes, Nohia ja  Ierapetran lähellä oleva Ligiá.  Niiden paikka on määräytynyt saven saatavuuden perusteella.  Alueella on soistunut lampi, josta savi nostettiin, nykyään se ostetaan muualta.  Pienet nyrkkipajat ovat kasvaneet suurehkoiksi ammattimaisiksi ruukkutehtaiksi, joiden tuotteet viedään mantereelle ja Keski-Eurooppaan.  Ne päätyvät puutarhoihin ja julkisiin tiloihin.  Kylän jokaisen ulosmenotien varrella on isompia ja pienempiä ruukkupajoja, joihin matkailijat ovat tervetulleita.

Kyläläiset kertovat mielellään millainen ruukkukylä aikanaan oli.  Talvella ei ruukkuja tehdä, ne tarvitsevat kuivaa ilmaa ja aurinkoa, vieläkin.  Kesällä kun maataloustöitä ei ollut, lähdettiin pienissä muutaman hengen työporukoissa matkaan  ja asetuttiin sinne, mistä löytyi polttopuuta, vettä ja savea sekä  sopiva markkina-alue.  Usein paikka oli puronpenkka, jonne saatettiin palata seuraavanakin vuonna.  Työporukassa oli valaja, savensekoittaja, puunkerääjä, vedenkantaja, aaseja ja myyjä tai kaksi.  Nämä lastasivat valmiit ruukut aasin selkään ja matkasivat lähikyliin ruukkujen kanssa.  Thrapsanó oli kuuluisa suurista säilytysruukuistaan, pitháreista.  Kylissä oli tapana mitata kujien leveys sen mukaan mahtuiko niistä kulkemaan aasi, jonka molemmilla sivuilla oli ruukku vai vain toispuoleisesti lastattu.

Ruukut olivat varastoja.  Paksuseinäisen ruukun pohjalla saattoi lämpötila olla olennaisesti matalampi kuin ulkopuolella. Ruukkujen reunat öljyttiin ja kanneksi painettiin puu-, kivi- tai savilaatta, joka tarttui tiiviisti öljyyn.  Tällaisessa ruukussa ei tavara pilaantunut eivätkä tuhohyönteiset päässeet ruukkuun.  Näitä vanhoja ruukkuja on vielä monilla viljelijöillä varastojensa nurkissa.  Niiden joukossa saattaa olla hyvinkin vanhoja. Näin itse kesällä 2001 kun Alagnin kylästä viljelijä myi arvokkaan ruukkunsa pilkkahintaan romaneille ja joutui vielä maksamaan vaihdossa saamastaan muovitynnyristä.  Hän puolusti kauppaansa sanoen:´ On se tuo pithári (saviruukku) vaan niin raskas kumottava …´

Nykyään kyläläiset eivät kulje maailmalla ruukkuja myymässä ja valmistamassa muutoin kuin näytösluontoisesti.  Suurten pithárien teko vaatii systemaattisuutta, monta savenvalajaa ja dreijaa.  Ensin valetaan ruukun pohjaosa, joka saa kuivahtaa auringossa dreijan päällä, valaja siirtyy seuraavalle dreijalle ja tekee uuden pohjaosan.  Näin jatketaan dreijarivin päähän.  Kun pohjat ovat kuivahtaneet, valetaan niiden päälle seuraava neljännes ruukusta.  Kun ne ovat kuivahtaneet, seuraava neljännes jne.  Kaikki  yhtenä päivänä.  Polttouuneihin ei enää syötetä puuta vaan saaren oliivipuristamoiden jätemassaa.  Se puristetaan kuivaksi ryyniksi,  jonka  energiasisältö on korkea.  Sen tuoksun saattaa keramiikkatehtaissa tuntea.

Suuret ruukut matkaavat keski-Eurooppaan myytäväksi puutarhoihin koristeruukuiksi tai sisustuselementeiksi.

 


Näytä Kastellin ympäristössä suuremmalla kartalla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

thirteen − seven =

Mitä kirjaimia ja numeroja näet? * Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.

Viimeisimmät artikkelit
Vietä päivä Vamosissa
Vietä päivä Vamosissa
Terra Creta
Terra Creta
marraskuu 24, 2017, 11:12 am
Verrattain selkeää
Verrattain selkeää
18°C
Tuntuma: 17°C
Ilmanpaine: 1020 mb
Kosteus: 77%
Tuuli: 4 m/s L
Puuskissa: 4 m/s
Aurinko nousee: 7:08 am
Aurinko laskee: 5:12 pm
Ennuste marraskuu 25, 2017
Päivällä
Verrattain selkeää
Verrattain selkeää
18°C
Tuuli: 2 m/s LPL
Puuskissa: 3 m/s
Ennuste marraskuu 26, 2017
Päivällä
Puolipilvistä
Puolipilvistä
19°C
Tuuli: 3 m/s LPL
Puuskissa: 4 m/s