Vähän lehmästäni sekä sukuhaluista

1-IMG_7463

 

Keväisin sisälläni asuva lehmä herää ja vaatii laitumelle pääsyä. Päättelen valon lisääntymisen olevan syypää tähän ilmiöön. Ensimmäisen kerran tunnistin lehmän olemassaolon runsaat kymmenen vuotta sitten. Silloin olin saapunut Kreetalle keskellä helmikuuta, jos oikein muistan. Keltaiset oxalis pes-capraet ja siniset vuokot kukkivat. Vihreän himo oli niiin voimakas, että lehmä vei jalat altani ja pakotti minut kyyristymään kontalleni ruohikkoon. Yriten edelleenkin esiintyä arvokkaasti ja olla nyhtämättä tukkoja suuhun. Nolona tyydyin vain selittämään ympärillä olijoille jotain siihen suuntaan kuin että ´tämä ruoho sitten tuoksuu hyvältä kun hankien keskeltä tulee´… Minua katsottiin muutenkin vinoon ja selkäni takana ihmeteltiin lääkityksen olemassaoloa, olinhan vastikään eronnut miehestä, jota ympärillä olleet olivat aina palvoneet ihastuttavana.

Nykyisin tuo lehmä on aika kankea, mutta osaa se mielensä ilmaista. Kaupasta, siitä jo aiemmin kehumastani  turkkilaisesta, tarttui mukaani kilon verran paksoita, paksu purjo, iso puntti persiljaa, yksi mukulafenkoli ja saman verran minttua. Kyllä näistä saisi hortaa! Sillä voisi täyttää piirakoita ja loput voisi kypsentää katkarapujen kera tilkassa oliiviöljyä pannulla. Aah!

1-IMG_9318

Tässä tehdään juustopiirakoita samalla idealla, jota käytin vihannespiiraiden tekoon. Täytettä nokareina riviin, sitten käännetään taikina koko rivin päälle, painellaan ja leikataan taikinapyörällä irti.

Kesyt hortapiiraat

Pesin vihannekset. Pilkoin paksoit noin puoli senttiä leveiksi paloiksi, joita tuli runsas litra. Silputtua purjoa oli lähes yhtä paljon. Kolmannen litrallisen vihreää sain fenkolista ja persiljasta sekä kaapissani lojuneesta salaatinpäästä. Minttua silppusin joukkoon vain vähän, noin pari ruokalusikallista. Kaikki tavarat märkänä kattilan ja päälle puolisen desiä oliiviöljyä. Ensin levy kuumalle, jotta vihreät alkavat menettää tilavuuttaan. Kun kattilan pohjalle ilmestyy nestettä kypsyvistä vihanneksista, on aika laskea lämpöä ja antaa vihannesten kypsyä rauhallisesti vielä kymmenisen minuuttia suolaten ne kevyesti. Sillä aikaa tein taikinan.

Taikinaa varten tyhjensin kaapissa olleet vajaat pakkaukset durumjauhoja ja alkuvehnää ja sain noin 6 dl jauhoja.  Vielä tarvittiin shottilasillinen oliiviöljyä ja saman verran rakia. Muukin viina kelpaa, se nimittäin toimii kohotusaineena eikä aromina. Suolaa meni puolisen teelusikallista. Jätin taikinan tulemaan noin vartiksi.

Kun vihannesmössö oli jäähtynyt, valutin siitä nesteet pois. En suinkaan heittänyt nestettä menemään vaan säästin sen saman päivän risottoon. Piirakan täytteiden pitää olla valutettuja. Taikinapinnat eivät tartu kiinni jos ne ovat märkiä.

Avasin taikinan, fillon, levyksi isolla kaulimella. Asettelin täytettä muutaman lusikallisen reilun välimatkan päähän reunasta ja käänsin taikinaa päälle, juuri niinkuin Stella Vamosissa on opettanut. Painelin kuoren kevyesti täytteen päälle ja pyöräytin taikinapyörällä piirakan irti. Niitä tuli kaikkiaan runsaat 30 kappaletta. Osa  sai petikseen pellin, lakanaksi leivinpaperia ja peitoksi pyyhkeen. Pelti sijoitettiin parvekkeelle puoleksitoista vuorokaudeksi odottamaan vieraiden tuloa. Loput pakastin leipälaudan päällä ja irrotin sitten ja siirsin rasiaan.

Paistaminen olikin sitten nopeaa. Vieraat saivat hetken odotella, kun kuumensin pienessä kattilassa kolmisen desiä oliiviöljyn friteerausta varten. Laskin siihen kaksi piirakkaa kerrallaan kypsymään. Niiden pintaan nousivat oikeaoppiset rakkulat, jotka kertovat alkoholin haihtumisesta. Silloin kuori on ihanan rapeaa. Kun värikin oli oikea, haarukoin kypsät valumaan talouspaperille ja kypsensin seuraavat kierrokset parin minuutin välein.

1-IMG_6260

Piiraiden pinnassa on kunnon rakilla tuotetut rakot

Hyviä ja maukkaita!

Juuston lisääminen tuo lisää makuvivahteita ja proteiineja, mutta nyt olikin kysessä Kathari Devteran, puhtaan maanantain tarjottavat. Se aloittaa paaston, sarakostin, joka päättyy pääsiäiseen. Paaston alkaminen on juhla, jota varten paastoruokia valmistavat ja syövät nekin, jotka eivät muuten paastosta välitä. Paastoaminen ei ole vain pidättäytymistä selkärankaisista peräisin olevista raaka-aineista, myös suun ja ajatusten siistimiminen ymmärretään osaksi paastoa, samoin kuin esimerkiksi television kiinni pitäminen. Siksi minua hiukan hämmästyttääkin se seikka, että monia selkärangattomia raaka-aineita, kuten äyriäisiä ja kotiloita pidetään paastoruokina kun niitä samalla pidetään myös afrodiisina ruokina, ts. sukuhaluja lisäävinä….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Mitä kirjaimia ja numeroja näet? *

Viimeisimmät artikkelit
Vietä päivä Vamosissa
Vietä päivä Vamosissa
Terra Creta
Terra Creta
Ruokablogien kärki
kesäkuu 24, 2017, 2:55 am
Selkeää
Selkeää
22°C
Tuntuma: 24°C
Ilmanpaine: 1020 mb
Kosteus: 93%
Tuuli: 2 m/s L
Puuskissa: 2 m/s
Aurinko nousee: 6:09 am
Aurinko laskee: 8:43 pm
Ennuste kesäkuu 25, 2017
Päivällä
Melkein selkeää
Melkein selkeää
32°C
Tuuli: 1 m/s P
Puuskissa: 3 m/s
Ennuste kesäkuu 26, 2017
Päivällä
Melkein selkeää
Melkein selkeää
32°C
Tuuli: 2 m/s PPL
Puuskissa: 3 m/s